Eläinten silittely ja rapsuttelu tuottaa molemminpuolista mielihyvää. Esimerkiksi kyytöt hakeutuvat ihmisen lähelle, kun poikimishetki lähestyy. Myös ihminen hyötyy eläimen kosketuksesta.

Lauma lehmiä navetassa, isäntä silittää yhtä.

 

Rapsutus on hyödyllistä lehmille, etenkin poikimisen aikaan.

 

Mistä on kyse?

  • Monet tuotantoeläimet, esimerkiksi naudat, hakeutuvat ihmisen kosketukseen.
  • Maatiaiskanoja silittely ei niin kiinnosta, mutta kyytöt ovat siitä haltioissaan.
  • Tuotantoeläimen käsittelyä helpottaa, jos eläin on tottunut alusta pitäen ihmiskosketukseen.

Moni ihminen kokee eläimen rapsuttelun tai silittelyn rentouttavana. Mikäpäs sen mukavampaa kuin kehräävä kissa tai nukkuva koira sylissä. Ja oletettavasti myös eläin itse nauttii ihmisen läheisyydestä, mutta lemmikit eivät ole ainoita eläimiä, jotka hakeutuvat kosketusetäisyydelle ihmisestä.

– Jos esimerkiksi kyytölle on tullut kovettumia takalistoon ja niitä rapsuttelee irti, on se aivan haltioissaan, kun siistitään ja rapsutellaan. Kyytöt ovatkin sellaisia, että ne hakeutuvat ihmisen lähelle varsinkin poikimiskautena. Ne jotenkin tajuavat, että ihminen on hoitaja ja auttaa niitä. Maatiaiskanat sen sijaan eivät hirvittävästi välitä koskettelusta. Ne hyppäävät, jos koskettaa, Jouko Sormunen mainitsee.

 

Musta maatiaiskana tuijottaa kameraan, taustalla toinen kana pesässä, vasemmalla isäntä istumassa, näkyy vain kädet.

 

Maatiaiskanat eivät arvosta kosketusta yhtä paljon kuin kyytöt.

 

Sormunen on Sormulan Luomutilan isäntä. Tilalla on alkuperäisrotuja, kuten kyyttöjä, maatiaiskanoja ja suomenlampaita sekä kainuunharmaksia. Tilalla eläimiä rapsutellaan ja silitellään päivittäin hoidon yhteydessä. Sormunen toteaakin, että silittely kuuluu eläintenhoitoon.

– Eläimet tykkäävät siitä ja tykkään itsekin. Kyllä silittelyllä on rauhoittava vaikutus minuun.

Tosin pelkästään tykkäämisen takia eläimiin ei kosketa. Rapsuttelu ja silittely helpottaa niiden käsittelyä.

– Jos lehmä poikii laitumella, ja vasikka on emänsä kanssa koko kesän, on vasikka syksyllä sisälle tultuaan tosi arka. Siinä menee oma aikansa, että saa eläimen luottamuksen.

Rapsuttelu aloitetaan heti eläimen syntymästä, jos vasikka vain saadaan kiinni.

– Nämä alkuperäisrodut ovat aika eläväisiä, virtaa on paljon heti alusta saakka, Sormunen naurahtaa.

Lehmäkin haluaa koskettaa

Sormulan Luomutilalla käy myös ulkopuolisia vieraita muun muassa tutustumassa alkuperäisrotuihin. Tilalla eläimiin saa koskea, toisin kuin monessa muussa paikassa.

– Usein pelätään tauteja, mutta minusta on häviävän pieni mahdollisuus, että vieraista tulisi tauteja. Eikä meillä ole enää lypsykarjaa, joten se ei ole niin tarkkaa.

Ihmiset tykkäävät koskea eläimiin todella paljon, mutta moni ei ole kokenut sellaista koskaan aiemmin.

Kyytöt ovatkin sellaisia, että ne hakeutuvat ihmisen lähelle varsinkin poikimiskautena.

– Jouko Sormunen

– Toisille on yllätys, kuinka karkea lehmän kieli onkaan. Totta kai lehmäkin haluaa vuorostaan koskettaa ja milläpä muulla se sen tekisi kuin kielellä, Sormunen jatkaa.

Jokin aika sitten tilalla vieraili nuoria nuorisokodista. Sormunen kertoo tilanteen olleen mielenkiintoinen, sillä nuoret olivat aika eläväisiä ennen eläinten tapaamista.

– Kerroin heille pelisäännöt: eläinten läheisyydessä täytyy olla rauhallisesti. Menimme ensiksi kanalaan, ja oli jännä, kuinka nuoret rauhoittuivat heti kerralla. He olivat aivan kuin eri painos. Siellä he kököttivät polviillaan kanat sylissään. Oli hämmentävä kokemus minullekin, kuinka nuorten olemus muuttui kertaheitolla.