Kyselytutkimuksen valossa eroperheen lasten vuoroasumista voi pitää eräänlaisena ydinperheenä, jos lapsen yhteydet molempiin vanhempiin säilyvät.

Nuori loikoo sohvalla lukien aikakausilehteä

 

Suomessa vuoroasumisella ei ole virallista asemaa.

Vanhempien päihteiden käyttö ja kiinnostus nuoren elämään vaikuttavat nuoren mahdollisiin ongelmiin enemmän kuin hänen asumismuotonsa, selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimus julkaistaan kesäkuussa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Se on hyväksytty vertaisarvioinnissa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Nuorisorikollisuuskyselyä vuodelta 2012. Vastaajat olivat yhdeksäsluokkalaisia ja heitä oli lähes 4 580.

– Vuoroasuvat lapset eivät juuri eroa ydinperheen lapsista, kuvailee kyselytutkimuksen tuloksia suunnittelija Antti Rissanen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että eroperheen lapsi asuu kutakuinkin yhtä paljon molempien vanhempiensa luona. Suomessa vuoroasumisella ei ole virallista asemaa. Se perustuu vanhempien keskinäiseen sopimiseen, joten tarkkoja lukuja tällaisten perheiden määrästä ei ole.

Esimerkiksi ruotsalaistutkimuksissa on saatu samankaltaisia tuloksia, joita suomalaistutkimus nyt vahvistaa. Aiemmin vuoroasumista on tutkittu Suomessa vähän, tilastollisesti ei juuri lainkaan.

– Meidän tutkimuksemme ja moni kansainvälinen tutkimus osoittaa, ettei vuoroasuminen näyttäydy negatiivisessa valossa verrattuna muihin ydinperheen ulkopuolisiin perhemuotoihin lasten hyvinvointia katsottaessa, Rissanen kuvailee.

Keskustelua on herättänyt muun muassa se, onko elämä kahdessa kodissa liian rankkaa lapselle.

Vuoroasujia joka kymmenes vastaajista

Kun tarkastellaan lasten hyvinvointia kuten sitä, ovatko he olleet viime aikoina humalassa, onko heillä uniongelmia tai vaikeuksia koulussa, vuoroasuvat lapset sijoittuvat tutkimuksen mukaan ydinperheessä asuvien sekä yhden vanhemman ja uusperheissä asuvien lasten väliin.

Vanhempien päihteidenkäyttöä selvitettiin kysymällä lapsilta, kuinka usein he ovat nähneet vanhempansa humalassa. Kysymyksiin kuului myös se, millainen oli nuoren käsitys siitä, tietävätkö vanhemmat, missä nuori viettää aikaansa ja kenen kanssa.

– Yhden vanhemman perheen lapsilla oli kaksi kertaa suurempi riski kokeilla huumeita kuin ydinperheen lapsilla. Sen sijaan tapauksissa, joissa vanhemmat olivat heikosti tietoisia lapsen tekemisistä, riski huumeiden kokeiluun oli viisi kertaa suurempi, kuin niillä, joiden vanhemmat olivat hyvin perillä nuoren puuhista, Antti Rissanen vertaa.

Nuorisorikollisuuskyselyyn vastanneista nuorista ydinperheessä eli molempien vanhempiensa kanssa asuvaksi itsensä määritteli lähes 68 prosenttia vastaajista. Vuoroasujaksi itseään kuvaili kymmenisen prosenttia. Kutakuinkin yhtä moni kertoi asuvansa uusperheessä. Ainoastaan toisen vanhemman kanssa asuvia oli runsaat 11 prosenttia.

Ruotsissa vuoroasumisen osuus vanhempien eron jälkeisenä lasten asumismuotona on noussut 30 vuodessa yhdestä prosentista lähes 40 prosenttiin.

Lainsäädäntöä muutetaan – kerro kokemuksistasi

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteena on uudistaa lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä. Työ on alkutekijöissään. Oikeusministeriöstä kerrotaan, että vuoroasuminen on yksi pohdittavista teemoista, sillä se on yleistynyt vuosikymmenen aikana.

Oikeusministeriö aikoo pyytää myöhemmin keväällä kansalaisten näkemyksiä sähköisellä kuulemisella, joka on avoin kaikille. Ministeriöstä luvataan, että esimerkiksi vuoroasumiskokemuksistaan voi kertoa lähiviikkoina oikeusministeriön verkkosivuilla julkaistavalla lomakkeella.

Vuoroasumisessa ongelmalliseksi on koettu muun muassa etuuksien kuten lapsilisän jakaminen. Se maksetaan vanhemmalle, jonka kodissa lapsi on kirjoilla. Kunnissa keskustelua on puolestaan herättänyt esimerkiksi koulukuljetusten järjestäminen kahdesta osoitteesta.