Mallorcandoggi, tornjak, amerikankääpiökettuterrieri ja gascognenbassetti. Suomessa on paljon koirarotuja, jotka ovat harvalukuisuutensa vuoksi jääneet tuntemattomiksi. Kasvattajien pitää tuoda koiria myös ulkomailta, jotta kannat pysyisivät terveinä.

Neljäviikkoinen entlebuchinpaimenkoiran pentu

 

Entlebuchinpaimenkoira on monelle vieras rotu, vaikka sen väritys onkin suomalaisille kovin tuttu. Kuvassa neliviikkoinen pentu.

 

Harvinaisia koirarotuja Suomessa

  • mallorcandoggi
  • tornjak
  • amerikankääpiökettuterrieri
  • hokkaido
  • gascognenbassetti
  • korthalsingriffoni
  • slovakianseisoja
  • sussexinspanieli
  • espanjanvinttikoira
  •  

Listassa eivät ole kaikki harvalukuiset rodut.

 

Torniolaisen Saana Eeron kotona vinkuu kuusi neliviikkoista entlebuchinpaimenkoiran pentua. Pentue on tiettävästi ensimmäinen laatuaan pohjoisessa Suomessa ja kasvattajakin ensikertalainen.

Rotu on harvinainen kaikissa Pohjoismaissa, joten uuden kasvattajan ei ole ihan helppo löytää koirille koteja. Ainakaan hyviä sellaisia, sillä ostajan on oltava tosissaan ja tarjottava oikeanlainen koti.

– Voin sanoa, että tosi hankalaa on. Eihän minua vielä kukaan tunne, kovasti on pitänyt Facebookissa mainostaa. Ja sitten kun ihmiset eivät tunne rotua, Eero toteaa.

Kannat kaipaavat ulkomaista verta

Suomessa on reilusti yli 300 erilaista koirarotua. Joukkoon mahtuu paljon myös sellaisia rotuja, joiden kannat ovat Suomessa pieniä.

– Suomessa on perinteisesti ollut enemmän harvalukuisia rotuja kuin muualla maailmassa. Meillä on monia rotuja, joiden kanta pohjautuu ulkomaisiin koiriin, kertoo Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki.

Mäki toteaa, että kasvattajille harvalukuisten rotujen jalostus teettää enemmän töitä, sillä koiria on tuotava ulkomailta kannan pitämiseksi terveenä.

– Mutta meillä kasvattajat ovat aika hyvin valveutuneita, sillä tästä on Suomessa puhuttu paljon. Asioista, jotka meillä ovat itsestäänselviä, saa monesti ulkomailla tapella, Mäki huomauttaa.

 

 

Neliviikkoinen entlebuchinpaimenkoiran pentu nukkuu  

 

Matkat ovat aina pitkiä

Tuore kasvattaja Saana Eerokin tietää, että entlebuchinpaimenkoirien kasvattaminen, varsinkin pohjoisessa, tietää lukemattomia kilometrejä astutus- ja näyttelymatkojen merkeissä.

Silloinkin, kun narttukoiralle löytyy sopiva kumppani kotimaasta, on kuljettava satoja kilometrejä – joskus turhaankin, kun astutusmatka on tehty väärään aikaan.

– Mietin kauan aikaa, ryhdynkö kasvattajaksi. Joka maassa on vähän tätä rotua, ja kun Suomessa on kolme kasvattajaa, niin se on iso homma tuoda koiria. Mutta ajattelin, että olisin mukana niitä tuomassa ja viemässä jalostusta eteenpäin, Eero perustelee.