perjantai, 29. huhtikuu 2016

Tiaiset käyttävät kieltä ihmisten tapaan

5861482-630x400.jpg

 

Gibbonit reagoivat eri petoihin eri tavalla myös kielen tasolla.

 

Ihmisapinoilla on erityisiä viestejä, jotka kertovat eri petoeläimistä.

Eläintutkimuksen parissa on jo pidemmän aikaa tiedetty, että eläimet käyttävät erilaisia ääntelyjä viestiäkseen muille vaaroista tai etsiessään parittelukumppania. Tiedossa ei ole kuitenkaan ollut, että linnut olisivat tarpeeksi älykkäitä muodostamaan lauseita.

Nature Communications -lehdessä julkaistussa uudessa tutkimuksessa selvisi, että aasialaiset tiaiset (Parus minor) – jotka ovat tunnettuja vakuuttavasta ääntelystään – kutsuvat muita lintuja luokseen, kun ruokaa on tarjolla. Ne myös varoittavat lähellä vaanivista saalistajista, kuten varpushaukoista.

Kun nämä kaksi viestiä yhdistyvät, syntyy viesti: ”Tule tänne ja tähyile vaaraa”. Käytännössä se on kehotus, että parven tulisi pysyä yhdessä.

Kyse on ensimmäisistä olennoista ihmisten lisäksi, joiden tiedetään kykenevän lauseenmuodostukseen.

Tutkijat soittivat linnuille varoitusäänien yhdistelmää (ABC), jota linnut käyttävät esimerkiksi petojen ollessa lähellä ja kutsuääntä (D), jolla lintu muun muassa pyytää puolisoaan takaisin pesälle. Linnut reagoivat niille soitettuihin äänitteisiin.

Tiaiset yhdistävät näitä ääniä lauseiksi siten, että järjestys on ABC-D. Kun äänilaitteelta soitetut viestit olivat tässä luonnossa esiintyvässä järjestyksessä, linnut tähyilivät vaaraa ja saapuivat äänilähteen luokse.

Sen sijaan, kun viestit soitettiin linnuille käänteisessä järjestyksessä (D-ABC), nämä viestit eivät useimmissa tapauksissa herättäneet linnuissa mitään reaktiota.

Tutkimukseen osallistuneen Toshitaka Suzukin mukaan japanilaiset tiaiset pystyvät muodostamaan 175 erilaista ääntä eli sanaa käyttäen 11 tavua. Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka paljon merkityksellisiä lauseita linnut kykenevät sanoillaan muodostamaan.

 

Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että lausejärjestys ei ole ominaista vain ihmiselle, vaan se on kehittynyt itsenäisesti myös linnuilla. Erilaiset lauseenmuodostukset laukaisevat linnuissa erilaisia reaktioita ja ne mahdollistavat niille myös monimutkaisen sosiaalisen kanssakäymisen.

”Tulokset johtavat parempaan ymmärrykseen lausejärjestyksen evoluutioon vaikuttavista tekijöistä”, kertoo Michael Griesser Zurichin yliopiston antropologian laitokselta.

”Koska tiaiset yhdistävät erilaisia viestejä, ne kykenevät luomaan uusia merkityksiä niiden rajoitetulla sanastolla.”

 

Durhamin yliopiston viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että gibboneilla eli pienillä ihmisapinoilla, on salainen kieli, joka sisältää erityisiä viestejä esimerkiksi leopardeista, käärmeistä ja kotkista. Apinoiden täytyy reagoida kaikkiin näihin petoihin eri tavalla.

Thaimaassa elävät gibbonit käyttävät 450 erilaista ”hoo” -viestiä vastauksena tiettyihin tapahtumiin tai petoeläinten läsnäoloon.

Apinat kykenevät kommunikoimaan vieläpä siten, että niiden viestit pysyvät petoeläinten kuuluvuustason alapuolella, eli petoeläimet eivät silloin kuule viestejä.

Pohjois-Arizonan yliopiston selvitysten perusteella preeriakoirat voivat viestittää toisilleen, millainen petoeläin on lähistöllä, kuinka iso se on ja kuinka nopeasti se on lähestymässä.