Tosielämän ilmastosopimus alkaa nyt

 

Pariisin ilmastosopimus on juhlallisesti allekirjoitettu. Nyt alkaa kova työ päästöjen vähentämiseksi.

Tänään juhlat ovat ohi ja työ alkaa. Lähes 170 valtionpäämiestä allekirjoitti New Yorkissa perjantaina Pariisin ilmastosopimuksen. Ensimmäinen allekirjoittaja oli ilmastosopimuksen synnyinmaan presidentti François Hollande, Suomen puolesta nimensä pani sopimukseen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk).

New Yorkissa tehtiin tiettävästi maailmanennätys: aiemmin ei näin monta maata ole samaan aikaan allekirjoittanut kansainvälistä sopimusta.

Seuraavaksi jäsenmaiden pitää ratifioida Pariisissa ilmoittamansa kansalliset sitoumukset omaan lainsäädäntöönsä. EU on asettanut tavoitteekseen vähentää päästökaupan piiriin kuuluvia hiilidioksidipäästöjä 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.

Vastaava päästökaupan ulkopuolinen vähennystavoite on 30 prosenttia. Päästökaupan ulkopuolella on liikenne, maatalous, lämmitys ja jätehuolto.

Suomi on koettanut vaikuttaa siihen, että taakanjakoa ei tehtäisi suoraan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen perusteella. Jos niin tehdään, vastineeksi olisi saatava päästöoikeuksiin joustoja.

Maailmanlaajuista päästökauppaa tuskin syntyy, mutta toiveena on saada aikaan kansainvälinen päästöoikeusyksikkö.

EU:lla on oma päästökauppansa, Kiina rakentaa omaansa ja Yhdysvalloissa on alueellista päästökauppaa. Hiilipäästöjen globaali valuutta linkittäisi eri kauppa-alueita toisiinsa, ja näin edettäisiin kohti yhteistä hinnoittelua. Silloin ei syntyisi saastuttamiselle otollisia alueita, jonne olisi houkuttelevaa rakentaa tehtaita.

 

Talouskasvun hidastuminen ja uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö ovat hidastaneet hiilidioksidipäästöjen kasvua. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman hiilidioksidipäästöt kasvoivat vain puoli prosenttia sekä viime että toissa vuonna, vaikka maailmantalous kasvoi vielä kolmen prosentin vauhtia.

Uusiutuvaan energiaan investoitiin maailmalla viime vuonna ennätysmäiset 329 miljardia dollaria. Kiinan osuus on kolmannes, maa on rakentanut valtavasti tuuli- ja aurinkoenergiaa, tosin lisää myös kivihiilen tuotantoa vielä vuosia. Puhtaan energian investoinnit ovat kaksinkertaistuneet maailmalla vuodesta 2007.

Etenkin kehittyvissä maissa aurinkoenergiasta on tulossa kannattavaa energiantuotantoa jopa ilman tukia, koska paneelien hinnat ovat halventuneet 80 prosenttia kuudessa vuodessa. Näin arvioi Kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö Irena.

Irenan tutkijan Aleksi Lumijärven mukaan uusiutuvaan energiaan pitää panosta paljon enemmän, jotta lämpenemisen hidastamiseksi asetut tavoitteet saavutetaan. Hänen mielestään suomalainen keskustelu tuulivoimasta on luokattoman heikkoa.

”Suomessa kinastellaan siitä, että tuulivoima on kallista ja epäillään sen käyttökelpoisuutta. Se on paljon kustannustehokkaampaa kuin luullaan. Tuulivoimaan pitäisi suhtautua paljon pitkäjänteisemmin”, Lumijärvi arvioi.

Suomalaisten pitäisi Lumijärven mielestä ottaa nykyistä vahvempi rooli älykkäiden sähköverkkojen rakentajana. Tuuli- ja aurinkovoimalla sähköntuotanto on vaihtelevaa, ja sen välittämiseen tarvitaan joustavia sähköverkkoja. Suomessa on tähän tarvittavaa osaamista