Ärsyttääkö punainen väri härkää? Onko krokotiili oikeasti itkupilli? Ja onko totta, että norsu ei unohda koskaan? Perehdyimme viiteen eläinmyyttiin.

NORSU EI UNOHDA KOSKAAN

 

 

Unohteletko asioita? Norsu muistaa kaiken.

Maailman suurimmalla maaeläimellä on eläinmaailman suurimmat aivot ja lisäksi niin hyvä muisti, että se lyö laudalta useimmat muut eläimet.

Psykologi Leslie Squier opetti vuonna 1964 yhdysvaltalaisen Portland Zoon norsua erottamaan vaaleat ja tummat esineet toisistaan.

Kun koe toistettiin kahdeksan vuotta myöhemmin, norsu osasi valita oikeat esineet 41 kertaa 43 yrityksestä.

Toinen koe 30 vuotta myöhemmin osoitti, että harvat asiat herättävät norsun muistin yhtä hyvin kuin virtsan lemu.

Yhdysvaltalainen kemisti Bets Rasmunssen teki kokeen, joka osoitti, että norsun poikanen pystyy tunnistamaan emonsa virtsan tuoksun 27 vuoden eron jälkeen.
 

LEPAKOT OVAT SOKEITA

 

 

Harvoja eläimiä on mustamaalattu niin paljon kuin lepakoita.

Jos niitä ei virheellisesti syytetä vesikauhun levittämisestä (arvioidaan, että vain 5–6 prosenttia maailman lepakkokannoista kantaa sairautta) tai veren imemisestä (vain vampyyrilepakot imevät verta, ja ne hyökkäävät harvoin ihmisen kimppuun), väitetään, että lepokot eivät näe.

Vertaus ”sokea kuin lepakko” menee kuitenkin täysin metsään.

Lepakoilla on hyvät silmät, jotka ovat sopeutuneet huonoihin valaistusoloihin, jotta eläimet pystyvät saalistamaan öisin.

Isot lepakkolajit näkevät peräti kolme kertaa ihmistä paremmin.

 

Myös lepakon muut aistit ovat erittäin kehittyneet: isot korvat auttavat pieniä lepakoita kaikuluotauksessa, eli ne hyödyntävät ääniaaltoja, jotka heijastuvat takaisin esineistä.
 

PUNAINEN VAATE SAA HÄRÄN RAIVOSTUMAAN

 

 

Jokainen on varmasti nähnyt, mitä tapahtuu, kun härkätaistelija levittää punaisen vaatteen härän eteen. Härkä puhisee, teutaroi ja lähtee juoksemaan härkätaistelijaa kohti silmät raivosta palaen.

Härän raivon syy ei kuitenkaan ole punainen väri. Härkä on nimittäin värisokea, ja härkätaistelija voisi yhtä hyvin heilutella valkoista kangasta.

Härän raivo ei siis kohdistu härkätaistelijan punaiseen vaatteeseen vaan itse härkätaistelijaan. Tämä on aivan ymmärrettävää, kun ajatellaan sitä, millaisia kauheuksia eläin joutuu kokemaan.

Me kaikki reagoisimme samalla tavalla, jos meidät kidutettaisiin kuoliaaksi yleisön hurratessa.
 

SOPULIT TEKEVÄT JOUKKOITSEMURHAN

 

 

Sopuleista on aikojen saatossa sepitetty monenlaisia tarinoita. 1500-luvun puolivälissä uskottiin, että sopuleita tippui taivaasta kovan myrskyn aikana. Nykyisin niiden väitetään tekevän joukkoitsemurhan hyppäämällä kalliolta.

Huhut sopulien oudosta kuolemanhalusta heräsivät toden teolla vuonna 1958, kun Disneyn luontodokumentissa ”White Wilderness” sopulien näytettiin hyppäävän kuolemaan vuoren rinteeltä.

Myöhemmin kävi ilmi, että kohtaus oli lavastettu, mutta se ei horjuttanut myyttiä, joka elää edelleen sitkeästi.

Toisinaan sopulit toki kuolevat joukolla. Kyse ei ole siitä, että ne olisivat masentuneita, vaan siitä, että niillä on nälkä.

Kun sopulilaumat muuttavat ja vaeltavat etsiessään ravintoa, ne kohtaavat monenlaisia esteitä, kuten jokia ja jyrkkiä mäkiä. Toisinaan tyhmänrohkeus päättyy kuolemaan.
 

KROKOTIILI ON ITKUPILLI

 

 

Krokotiilin kyyneleitä on vuosisatojen ajan käytetty teennäisyyden ja valheellisuuden vertauskuvana. Bartholomaeus Anglicuksen tietosanakirjasta ”De proprietatibus rerum” vuodelta 1250 voidaan esimerkiksi lukea, että jos krokotiili löytää ihmisen joen rannalta, se ensin itkee ihmisen vuoksi ja käy vasta sitten hänen kimppuunsa.

Väite on tietenkin tarua, mutta krokotiilillä on oikeasti kyynelrauhaset. Kyynelrauhasista ovat kuuluja erityisesti suistokrokotiilit, joita elää Australiassa ja Kaakkois-Aasiassa, ja niilinkrokotiilit, joita esiintyy Afrikan rannikkoseuduilla.

Ilmiö tavataan myös muilla matelijoilla, etenkin merikilpikonnilla, joilla rauhaset auttavat eläimiä erittämään natriumia. Eläimet saavat natriumia suolasta (natriumkloridi) syödessään saalistaan merivedessä.

Todennäköisesti sama pätee myös krokotiileihin. Ne eivät kuitenkaan vietä koko aikaa suolaisessa vedessä, joten niiden ei tarvitse pillittää kaiken aikaa.