Vahvistusvinouma, eheä tarina ja uskottava lähde. Siinä syyt, miksi aprillipilat uppoavat niin helposti.

Polokki oli poliisin vuoden 2015 aprillipila.

 

Poliisi aprillasi viime vuonna poliisilokilla eli polokilla.

Kognitiiviset vinoumat, kuten vahvistusvinouma, ovat yksi syy, miksi aprillipilat menevät läpi.

– Vinoumat tarkoittavat sitä, miten systemaattisesti käsittelemme informaatiota niin, että se ei aina välttämättä ole loogista tai rationaalista, selittää tutkijatohtori Tapani Riekki Helsingin yliopistosta.

Klassinen esimerkki kognitiivisesta vinoumasta on vahvistusvinouma.

– Kiinnitämme enemmän huomiota ja hyväksymme enemmän sellaista informaatiota, joka menee aikaisempien ajatusten ja tulkintojen mukaisesti, Riekki sanoo.

Menemme intuition varassa. Järki tulee perässä, jos tulee.

– Tapani Riekki

Aprillipilan vakuuttava tarina voi vaikuuttaa, uskotaanko siihen vai ei.

– Jos se on looginen ja uskottava, herkästi uskomme siihen.

Lähteen uskottavuus vaikuttaa myös. Uskottavaa lähdettä uskotaan helposti. Niinpä luotettavien medioiden tekemät aprillipilat voivat mennä helposti läpi.

– Esimerkiksi lääkäriä, jolla on valkoinen takki päällä, uskotaan herkemmin kuin lääkäriä, jolla ei ole takkia.

Koska analyyttinen ajattelu on työlästä, intuitiivinen ajattelu tulee ennen sitä "selkärangasta".

– Yleensä mennään vahvasti intuition varassa. Siinä on tosin eroja yksilöiden välillä. Järki tulee perässä, jos tulee, Riekki sanoo.

Myöskin tutun tai arvostetun henkilön viesti arvioidaan todennäköisesti luotettavammaksi. Ja taas pila menee läpi.

– Aprillissa pitää olla sen verran todellisuutta, että sen voi sijoittaa asiayhteyteen.