Tieteen suurimpia saavutuksia ja ihmeellisimpiä löydöksiä viikon varrelta.

Kuvakollaasi viikon aiheista.

 

 

Avaruushanke kurkottaa kauas tähtiin – katso animaatiosta, miten nanoalukset suhahtaisivat Kentaurin tähdistöön

Uusi tähtienvälinen avaruushanke kurkottaa kohti Kentaurin tähdistöä. Astronomit uskovat, että sieltä voisi löytyä Maan kaltainen planeetta, joka kiertäisi yhtä tähtijärjestelmän tähdistä. Kentaurin tähdistön kirkkain tähti Alfa Kentauri sijaitsee yli 4,3 valovuoden eli kymmenien biljoonien kilometrien päässä Maasta. Venäläinen miljardöörisijoittaja Juri Milner ja fyysikko Stephen Hawking haluavat lähettää sinne tuhansia postimerkin kokoisia nanoaluksia etsimään elämää aurinkokunnan lähimmästä naapurista. Nykyteknologialla matka kestäisi 30 000 vuotta, mutta uudessa hankkeessa matka-aika yritetään puristaa 20–30 vuoteen.

 

 

Video: maapallo ja nanoalus
 
 

Vanhemmille äideille syntyvät lapset pärjäävät paremmin

Vanhemmille äideille syntyvät lapset ovat terveempiä, pitempiä ja koulutetumpia kuin nuorempana äidiksi tulleiden lapset, selviää uudesta tutkimuksesta. Jos äiti sai lapsen vasta vanhemmalla iällä, jopa vasta yli 40-vuotiaana, lapset olivat pitempiä, he saivat parempia arvosanoja yläkoulussa ja he jatkoivat opiskelua todennäköisemmin yliopistossa. He vertasivat tutkimuksessaan sisaruksia, joilla on samat vanhemmat. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen saaminen vanhemmalla iällä kasvattaa lapsen riskiä saada esimerkiksi Downin oireyhtymä tai sairastua myöhemmin Alzheimerin tautiin tai diabetekseen.

 

Kätilöt hoitavat vastasyntynyttä sairaalassa.

 

 

Aivoihin istutettu siru auttaa halvaantunutta miestä käyttämään kättään

24-vuotias Ian Burkhart halvaantui sukellusonnettomuudessa kuusi vuotta sitten. Nyt hänen aivoissaan on sensoreita, joiden avulla tietokoneohjelmisto lukee aivojen antamia käskyjä ja välittää ne käden lihaksille. Aivoistutteen ansiosta neliraajahalvaantunut amerikkalaismies voi jälleen liikuttaa oikeaa kättään. Aivokirurgi Ali Rezai Ohion osavaltion yliopistosta uskoo, että ehkä joidenkin vuosien päästä meillä voi olla langaton järjestelmä, jonka avulla muutkin Ianin tapaiset potilaat voisivat liikuttaa kättään ja käsivarttaan.

 

Video: halvaantunut mies soittaa kitaraa
  

 

Suomalaistutkija löysi rintasyövän leviämiseen vaikuttavan geenin – lääkehoitoon vielä matkaa

Syöpäsolun sormimaisilla ulokkeilla ja niitä säätelevällä Myosin-X-geenillä on keskeinen rooli syöpäsolujen liikkumisen ja etäpesäkkeiden muodostuksen säätelyssä. todetaan Turun yliopiston tuoreessa väitöksessä. Solun sormimaisten ulokkeiden määrän tiedetään lisääntyvän syövässä ja vaikuttavan etenkin syöpäsolujen kykyyn liikkua. Väitöskirjassaan Kaukonen tutki geeniä nimeltä Myosin-X, joka säätelee ulokkeiden muodostusta. Myosin-X geenin merkitystä syövän leviämisen säätelyssä ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimuksessa avaittiin, että Myosin-X säätelee rintasyöpäsolujen liikkumista, sillä Myosin-X geenin hiljentäminen hillitsi rintasyöpäsolujen kykyä levitä ja muodostaa etäpesäkkeitä. Tutkimus on soluviljemässä todettu perustutkimuksen löydös, joten matkaa esimerkiksi lääkkeen kehittämiseen on paljon.

 

Mammografiakuva naisen rinnassa olevasta syöpäkasvaimesta.

 

Mammografiakuva naisen rinnassa olevasta syöpäkasvaimesta.

Tiikerien pelastumisesta uutta toivoa – kanta kasvoi ensi kertaa vuosikymmeniin

Tiikereitä arvioidaan olevan useita satoja enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Vielä ollaan kuitenkin kaukana tavoitteesta, jonka mukaan tiikerien määrä kaksinkertaistettaisiin vuoteen 2020 mennessä. Luonnossa elää nykyisin lähes 3 900 tiikeriä, kun vuonna 2010 niitä arvioitiin olevan 3 200. Tiikerien määrä on lisääntynyt Intiassa, Venäjällä, Nepalissa ja Bhutanissa. Taustalla on muun muassa suojelun tehostuminen.

 

Intiantiikeri Van Viharin kansallispuistossa Bhopalissa, Intiassa.

 

Intiantiikeri Van Viharin kansallispuistossa Bhopalissa, Intiassa.

Ihmistaudit vauhdittivat neandertalilaisen tuhoa

Vatsahaava, herpes, tuberkuloosi ja lapamato. Siinä Afrikasta tulleen ihmisen huomenlahjat neandertalilaisille. Uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että ihminen ei olisikaan tuhonnut neandertalilaisia yksin väkivallalla. Ihmisen voittokulkua edesauttoivat monet sairaudet. Cambridgen ja Oxford Brookesin yliopistojen tutkijat ovat keränneet muinaisista luista geeniaineistoa, jonka perusteella on voitu tutkia myös patogeenien evoluutiota. Geeniaineistosta on selvinnyt, että monet sairaudet ovat tuhansia ja jopa kymmeniä tuhansia vuosia vanhempia kuin on uskottu.

Esimerkiksi genitaaliherpes on voitu jäljittää aina 1,6 miljoonan vuoden taakse. Sairaus siirtyi simpanssista tuntemattomaksi jääneeseen ihmisen sukuiseen lajiin, jolta se siirtyi esi-isiimme.

 

Neandertalin mies ja nainen rekonstruoituina Metmannin museossa.

 

Neandertalin mies ja nainen rekonstruoituina Metmannin museossa Saksassa.