Tutkijat ovat pitkään jäljittäneet täyttä kuvaa siitä, miten diabeetikon oma puolustusjärjestelmä estää insuliinin tuotannon. Suomalaistutkijan mukaan uusin tutkimus on mielenkiintoinen mutta ei mullistava.

Vauvasta otetaan verikoe.

 

Diabeetikon glukoosiarvoja seurataan verikokeilla. 

 

Diabeteksella on kaksi ääripäätä

Tyyppi 1: Haima ei tuota lainkaan insuliinia.

Tyyppi 2: Haima ei tuota kylliksi insuliinia tai elimistön solut eivät reagoi siihen.

Ykköstyypin diabetes voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta yleensä se tapahtuu alle 40-vuotiaana ja varsinkin lapsuudessa.

Kakkostyypin diabetes on tyypillisesti elintasosairaus. Noin 90 prosentilla aikuisista diabetes on kakkostyyppiä.

Suomen diabetesliiton mukaan noin 300 000 suomalaisella on diagnosoitu kakkostyypin ja 50 000:lla ykköstyypin  diabetes. Lisäksi jopa 150 000 suomalaisen arvioidaan olevan tietämättään kakkostyypin diabeetikko.

Brittitutkijat kertovat löytäneensä ykköstyypin diabeteksen viimeisen autoantigeenin, joka on pakoillut tutkijoita pitkään.

Diabeteksessa ihmisen oma immuunisysteemi käy hänen haimansa kimppuun ja tuhoaa sen insuliinia tuottavia soluja. Ihminen ei pysty elämään ilman veren glukoosi- eli sokeripitoisuutta säätelevää insuliinia.

Neljä immuniteettireaktion aiheuttavaa autoantigeeniä on tunnettu ennestään, viidettä on osattu kutsua vain ”glimaksi”. Nyt se on tunnistettu solukalvon proteiiniperheeseen kuuluvaksi molekyyliksi, tetraspaniini-7:ksi. Tutkimus on julkaistu Yhdysvaltain diabetesjärjestön Diabetes-lehdessä.

Tutkimusta johtanut Michael Christie kertoo Lincolnin yliopiston verkkosivulla, että gliman piilottelu tutkijoilta on haitannut diabetestestien kehittämistä. Christien tutkimusryhmään kuulunut Kerry McLaughlin jatkaa tetraspaniini-7:n tutkimusta Oxfordin yliopistossa muun muassa juuri testauksen tehostamiseksi.

Immuunijärjestelmä on ärhäkkä

Ykköstyypin diabetesta sairastaa kymmenesosa diabetespotilaista. Tavallisin se on lapsilla. Pohjoismaissa ja etenkin Suomessa sitä esiintyy eniten koko maailmassa. Hoitamattomana se johtaa kuolemaan.

Diabeteksen syiden palapelin täydellistyminen antaa toivoa uusista hoitokeinoista, mutta helppoa se ei sittenkään ole, Christie sanoo Britannian yleisradioyhtiön BBC:n sivulla.

– Kun immuunijärjestelmä on päättänyt hankkiutua jostakin asiasta eroon, järjestelmää on hyvin vaikea pysäyttää. Niinpä diabeteksen torjuminen on osoittautunut hankalaksi.

Hoitokeino vaatisi immuunijärjestelmän reaktion estämistä tavalla, joka ei altista potilasta tulehduksille.

– Ymmärrämme tautia kuitenkin yhä paremmin, joten olen paljon toiveikkaampi hoitokeinon löytymisen suhteen kun vaikka vain viisi vuotta sitten, Christie sanoo.

Suomalaistutkija ei usko ennustettavuuden lisääntyvän

– Tämä on mielenkiintoinen, mutta varsin alustava työ uudesta diabetesautoantigeenista, kommentoi Helsingin yliopiston diabetestutkija Mikael Knip Ylelle.

Kolmella nykyisistä autovasta-aineista voidaan tunnistaa 98 prosenttia diabeetikoista Suomessa, joten näillä uusilla autovasta-aineilla tuskin voidaan lisätä diabeteksen ennustettavuutta, Helsingin yliopistossa työskentelevä Knip sanoo.   

– Tulosten mukaan 35–43 prosentilla tyypin 1 diabeetikoista muodostuu autovasta-aineita tetraspaniini-7:lle, joka esiintyy keskushermostossa, keuhkoissa ja haiman saarekkeissa. Autovasta-ainepositiivisten osuus on selvästi matalampi kuin parilla muulla autoantigeenilla, Knip perustelee kantaansa.