Suomen järvissä on paljon aliarvostettuja kalalajeja, joita ei ehkä viitsitä hyödyntää ruoan valmistuksessa. Oppia pitäisi hakea esimerkiksi thaimaalaisilta, jotka käyttävät rohkeasti suomalaisten roskakalaksi arvioimia kaloja raaka-aineena.

Lajittelua.

 

Lajittelua.

 

Lestijärvi

Kuha on suomalaisten suosikkikala, jolla kysyntää riittää. Markkinoilla kuhalle on kysyntää jopa enemmän kuin tarjontaa, ja siksi myös hinta kipuaa. Lestijärveläinen ammattikalastaja Eemeli Koivisto harmittelee, etteivät suomalaiset käytä enemmän lajeja, joita järvissä riittää.

Koiviston mielestä esimerkiksi särkeä pitäisi pyytää enemmän, koska sitä on kaikissa järvissä paljon.

– Särki on vähän vaivalloinen käsitellä, koska se on ruotoinen kala. Sen vuoksi sitä ei viitsitä ruveta laittamaan ja jauhamaan massaksi. Aikoinaan se sai roskakalan maineen, ja sitä se on edelleen. Nyt näyttää kuitenkin vähän paremmalta. Mekin lähdimme mielenkiinnolla kokeilemaan, kun särkikaupat saatiin.

Särjen pyynti aloitettiin Lestijärvellä tänä vuonna, kun asiakas tilasi sitä erikseen purkkikalaksi ja elintarvikekäyttöön. Nyt särjet päätyvät asiakkaille Keski-Suomeen.

– Me vain lajitellaan ja pakataan, ja asiakas hoitaa perkaamisen sekä muun jatkojalostuksen. Kevät on särjen menekin kannalta parasta aikaa, koska kutuaika on ollut ja vesi on vielä kylmää. Mahdollisesti jatkamme lajin pyytämistä jälleen syysparveutumisen aikaan, Koivisto kertoo.

Valmistusvinkkejä ulkomailta

Kalastaja Eemeli Koivisto kannustaa suomalaisia kokeilemaan rohkeasti muitakin lajeja kuin tunnettua kuhaa.

Pitäisi saada kansalaisopistoon kurssi, jossa muiden kulttuurien kalankäsittelytaitoja hyödynnettäisiin.

– kalastaja Eemeli Koivisto

– Esimerkiksi särki on erittän hyvä raaka-aine. Vaikka se on ruotoista, niin sen voi jauhaa lihamyllyn läpi massaksi tai hauduttaa padassa pitkään patakukon tyyliseksi. Sekaan voi laittaa pekonia, kerros perattuja kaloja, sipulia ja mausteita. Pitkään hauduttamalla ruodot häviävät. Siihen se purkituskin perustuu.

Luovuutta siis valmistamiseen. Oppia voi ottaa vaikkapa ulkomailta.

– Esimerkiksi thaimaalaisilta pitäisi ottaa mallia, miten kaloja käytetään. He käyttävät lahnaa, särkeä, ahventa ja oikeastaan kaikkia lajeja, ja saavat aikaiseksi hyviä ruokia. Ollaan joskus vitsailtukin, että pitäisi saada kansalaisopistoon kurssi, jossa muiden kulttuurien kalankäsittelytaitoja hyödynnettäisiin niin, että saataisiin hyötykäyttöön kaikki, mitä järvestä voi saada, naurahtaa Eemeli Koivisto.