Uskotko sinä kädenpuristuksen todistusvoimaan? Moni uskoo. Tai haetko katsekontaktia? Moni hakee.
 

Me tuppaamme tekemään salamannopeita arvioita ventovieraista ihmisistä. Mitä me panemme merkille ja miten havaintojamme tulkitsemme?

 

Ihmiset tekevät harvasta asiasta yhtä paljon päätelmiä kuin kättelystä. Kädenpuristuksella uskotaan olevan suora yhteys persoonallisuuteen: luja kertoo lujasta luonteesta ja löysä löysästä.

Kädenpuristuksen todistusvoimaa selvitetään tutkimuksissa, joissa vapaaehtoiset koehenkilöt tekevät persoonallisuustestin ja sitten toiset vapaaehtoiset koettavat päätellä heidän persoonallisuutensa kädenpuristuksesta. Useimmiten arvioit menevät metsään. Ainoat persoonallisuudenpiirteet, joihin luja kädenpuristus on voitu yhdistää, ovat ulospäinsuuntautuneisuus ja tunnollisuus. Näitäkään tuloksia ei voi pitää kovin luotettavina, sillä kättelyn psykologiaa on tutkittu vasta vähän.

Enempään olisi aihetta, sillä me noteeraamme kättelyn, vaikka emme itse olisi kättelemässä. Vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa koehenkilöt katsoivat videoita samalla kun heidän aivojaan kuvattiin. Videoissa ventovieraat kohtasivat ja kättelivät tai jättivät kättelemättä. Tulokset osoittivat, että kättelyn näkeminen aktivoi aivoissa mielihyvään kytkeytyvän palkitsemisjärjestelmän. Kättelevät ihmiset näyttäytyvät meille siis positiivisina ja helposti lähestyttävinä henkilöinä.

 

Katsekontakti kannattaa

Luontovalokuvaajilla on sääntö: jos haluat päästä lähelle eläintä, älä katso sitä silmiin. Katsekontaktissa on sitä jotakin, ja se vaikuttaa meihinkin voimallisesti.

Japanissa tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöt katsoivat kahta videota, joissa kaksi ihmistä keskusteli. Toisessa keskustelijat katsoivat toisiaan silmiin, toisessa eivät. Tulkitsijat arvioivat, että katsekontaktin välttelijät olivat epärehellisiä tai ainakin heillä oli jotain salattavaa.

Myös yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa näytettiin videoita kahden ihmisen keskustelusta. Tällä kertaa katsojien piti arvioida keskustelijoiden älykkyyttä. Parhaat pisteet menivät niille, jotka puhuessaan pitivät tiukasti katsekontaktin.

 

Puheessa ratkaisee rytmi

 

 

Sanojaan sopii pudotella nopeasti.

 

Vain nopeat elävät, väittää vanha sanonta, ja se pätee myös puheeseen. Näin osoittavat tutkimukset, joista ensimmäiset tehtiin jo 1970-luvulla. Niissä koehenkilöt kuuntelivat tietokoneella luotua synteettistä puhetta, jotteivät puheen yksilölliset piirteet, kuten äänenväri, pääsisi sotkemaan puherytmin arviointia.

Eräässä kokeessa koehenkilöiden piti tulkita 54 puhujan pätevyyttä ja hyväntahtoisuutta. Ja kas, nopeat puhujat koettiin selvästi pätevämmiksi kuin hitaat. Hitaita saattaa kuitenkin lohduttaa tieto, että normaalilla nopeudella puhuneita pidettiin hyväntahtoisimpina.

Toisessa tutkimuksessa manipuloitiin sekä puhenopeutta että äänenkorkeutta. Taas tulos oli selvä.

Jos olet mies, sinulla on korkea ääni ja sanasi putoilevat verkkaan, ihmiset ajattelevat sinusta aika rumasti. Kimittäjiä pidettiin nimittäin epäluotettavampina, vähemmän empaattisina, pienempinä, laihempina ja hermostuneempina kuin nopeampia ja matalaäänisempiä puhujia.

 

Lävistys leikkaa älyä

 

 

Jo yksi kasvokoru laskee pisteitä.

 

Olisiko hyvä idea poistaa lävistykset työhaastatteluun? Voi olla, jos työssä tarvitaan älykkyyttä. Vuonna 2012 julkaistu tutkimus kertoo, ettei lävistysten kantajia pidetä kovin älykkäinä.

Usean eri yliopiston yhteistutkimuksessa puolentuhatta keskieurooppalaista katsoi tietokoneella muokattuja kasvokuvia. Ensimmäisessä kategoriassa kasvoissa ei ollut lävistystä. Toisessa oli yksi joko silmäkulmassa, sieraimessa, korvalehdessä tai alahuulessa. Kolmannessa kategoriassa lävistyksiä oli useita.

Vapaaehtoiset koehenkilöt tekivät ensin persoonallisuustestin, jolla selvitettiin heidän omat luonteenpiirteensä. Tämän jälkeen he arvioivat kuvissa esiintyneiden ihmisten älykkyyttä ja viehättävyyttä.

Tulokset olivat melko yksituumaiset. Jo yksi lävistys vähensi älykkyyttä ja viehättävyyttä, ja pisteet laskivat sitä mukaa kuin lävistykset lisääntyivät. Ainoastaan ne vastaajat, jotka olivat persoonallisuudeltaan ulospäinsuuntautuneita ja poliittisesti liberaaleja, eivät pitäneet lävistyksiä häiritsevinä.

 

Kalju antaa arvovaltaa

 

 

Tukan lähtöä on turha surra.

 

Monissa kulttuureissa uskotaan, että miehen voima on hänen hiuksissaan. Tämä näkyy Vanhan testamentin kertomuksessa Simsonista, joka tappoi leijonan paljain käsin mutta menetti voimansa, kun hänen hiuksensa leikattiin. Psykologisissa testeissä käsitykset voimasta kääntyvät kuitenkin ylösalaisin. Voimakkaana nähdäänkin kalju mies.

Pennsylvanian yliopiston tutkijat tekivät kuvankäsittelyohjelmalla tukallisista miehistä tukattomia ja pyysivät sitten koehenkilöitä arvioimaan miehiä joko tukka päässä tai ilman tukkaa. Säännönmukaisesti kaljupäitä pidettiin pidempinä, vahvempina ja hallitsevampina kuin tukkapäitä. Tutkijat spekuloivat syyksi sitä, että ihmiset yhdistävät kaljun tai hyvin lyhyet hiukset armeijaan ja toimintaelokuviin.

Tutkimusasetelman kehittäjä Albert Mannes kertoo saaneensa inspiraation kokeeseen omasta kaljuuntumisestaan vain 30-vuotiaana. Hän sanoo hämmästyneensä, että ihmiset kohtelivat häntä entistä kunnioittavammin hiusten lähdettyä.

 

Kengistä näkee palkan

 

 

Kengät eivät peilaa luonnetta.

 

Useimmissa ensivaikutelmia selvittelevissä tutkimuksissa kohteena ovat ihmiset. Kansasin yliopiston tutkimuksessa heitä ei näkynyt lainkaan. Sen sijaan arvioitavaksi annettiin kenkiä.

Vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa yli 200 opiskelijaa teki ensin seikkaperäisen persoonallisuustestin. Sen jälkeen jokainen otti kuvan kenkäparista, jota eniten käytti. Kuvista varsinainen testiryhmä koetti arvioida kunkin kenkäparin omistajan taustaa ja persoonallisuutta.

Tulokset osoittivat, että ihmiset todella päättelevät paljon kengistä ja että suurimmaksi osaksi arviot ovat vääriä. Parhaiten osuivat oikeaan arviot kenkien omistajan iästä, sukupuolesta ja tulotasosta. Huonoiten täsmäsivät oletukset poliittisesta suuntauksesta ja luonteen avoimuudesta ja tunnollisuudesta.

Katsojat olettivat, että värikkäät kengät kuuluivat ulospäinsuuntautuneille, vaikka todellisuudessa ainoa seikka, joka ekstroverttien kenkiä yhdisti, oli se, että ne olivat kuluneet ja kärjistä hieman korkeat. Hienot ja hyvin pidetyt kengät menivät tunnollisille ihmisille, vaikka eivät heille kuuluneet. Epämuodikkaat ja huonosti hoidetut kytkettiin poliittiseen suvaitsevaisuuteen, vaikka tosiasiassa poliittinen suuntaus ei näkynyt kengissä millään tavalla.

 

Piilolinsseillä ei voi huijata

 

 

Nenä ja leuka vaikuttavat iiristä enemmän.

 

Silmistä voimakkaimman ensivaikutelman tekevät ruskeat – ainakin, jos ruskeasilmäinen on mies ja valkoihoinen. Tämä tulos saatiin tšekkitutkimuksessa vuonna 2010.

Kaarlen yliopiston psykologit näyttivät koehenkilöilleen kasvokuvia, jotka oli otettu valkoihoisista, joko sini- tai ruskeasilmäisistä miehistä ja naisista. Vastaajien oli arvioitava sekä kasvojen viehättävyyttä että dominanssia eli sitä, onko henkilö tyypiltään hallitseva vai alistuva.

Silmien väri ei vaikuttanut viehättävyyteen mitenkään, mutta ruskeasilmäiset miehet koettiin säännönmukaisesti dominoivammiksi kuin sinisilmäiset. Voisiko sinisilmäinen mies siis näyttää muiden silmissä voimakkaammalta, jos hän käyttäisi ruskeita piilolinssejä? Ei voisi.

Tutkijat toistivat kokeen muuntamalla ruskeasilmäiset kuvankäsittelyohjelmalla sinisilmäisiksi ja päinvastoin. Nyt dominoiviksi koettiin sinisilmäiset.

Dominoiva vaikutelma ei siis liittynytkään ruskeasilmäisyyteen, vaan ruskeasilmäisille ominaisiin yleisiin kasvonpiirteisiin. Heillä oli suurempi nenä, leveämpi leuka, paksummat kulmakarvat ja silmät tavallista lähempänä toisiaan.

 

Luksus lisää kiinnostusta

 

 

Merkkivaate myy itse itsensä.

 

Vaatteet voivat tehdä ihmisen, mutta vasta logo tekee luotettavan ja hienon ihmisen. Näin voisi summata Tilburgin yliopiston tutkimuksen vuodelta 2011. Siinä koehenkilöt arvioivat samaa miestä ja naista tavallisissa tai designvaatteissa.

Ensimmäisessä kokeessa näytettiin kuva miehestä, jolla oli poolopaita. Toisessa kokeessa katsottiin muuten samanlaista kuvaa, mutta tällä kertaa poolopaidassa oli Lacosten tai Tommy Hilfigerin logo. Logomiehen uskottiin olevan varakkaampi ja korkeammassa asemassa kuin logoton.

Toisessa kokeessa nainen pysäytti ohikulkijoita haastatteluun kauppakeskuksessa. Kun hänen paidassaan oli Lacosten tai Hilfigerin logo, hän onnistui pysäyttämään puolet enemmän ihmisiä kuin silloin, kun logoa ei ollut.

Kolmannessa kokeessa koehenkilöt katsoivat kahta videota, joissa oli sama mies työhaastattelussa. Tehtävänä oli arvioida, kuuluisiko miehen saada työpaikka ja kuinka paljon hänelle pitäisi maksaa. Logopaitaan pukeutuneena mies sai paljon paremmat arviot kuin ilman logoa. Palkkaakin herui kymmenen prosenttia enemmän.

 

Tatuointi viestii vapautta

 

 

Selvästi estoton?

 

Tatuointiin liittyy usein tarina tai jokin muu kantajalleen tärkeä seikka. Toisten silmin tatuointi voi tarkoittaa jotain ihan muuta – etenkin jos se on naisella.

Liverpoolin yliopiston tutkijat pyysivät vapaaehtoisia katsomaan viivapiirroksia naisista. Kuvat olivat muuten samanlaisia, mutta hiusten väri ja tatuointien määrä vaihtelivat. Vastaajat arvioivat naisten viehättävyyttä, seksuaalista aktiivisuutta ja alkoholinkäyttöä.

Tulokset osoittivat, ettei tatuointeja pidetä kovin kauniina. Mitä vähemmän tatuointeja oli, sitä viehättävämmäksi nainen koettiin. Kun tatuointien määrä kasvoi, mielikuviin nousi seksuaalinen aktiivisuus. Runsas tatuointi yhdistettiin myös runsaaseen alkoholinkäyttöön.

 

Puku todella tekee miehen

 

 

Jokin erottaa räätälin kädenjäljen.

 

Ei tarvita tutkimusta sanomaan, että siististi pukeutunut vaikuttaa luotettavammalta kuin nukkavieru. Brittitutkimus vuodelta 2013 paljastaa, että vaikutelma syntyy yllättävän pienistä yksityiskohdista.

Tutkimuksessa lähes 300 vapaaehtoista arvioi valokuvan perusteella kasvottoman miehen itseluottamusta, menestystä, luotettavuutta ja palkkaa. Ensimmäinen ryhmä näki kuvan, jossa miehellä oli räätälin tekemä mittatilauspuku, toinen ryhmä katsoi miestä kaupasta ostetussa samanlaisessa puvussa. Mittatilausmies sai huomattavasti paremmat pisteet.