Suomessa on arviolta 3 500 rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä. Viime vuosikymmeninä luonnonmuistomerkkien rauhoitus on ollut vähäistä. Rauhoituksia myös lakkautetaan joka vuosi, esimerkiksi jos satoja vuosia vanha puu kuolee pystyyn. Asiantuntija kannustaakin hakemaan rauhoitusta merkittäville kohteille.

Luonnonmuistomerkkihongat Hämeenlinnassa

 

Kuusisen iäkkäät hongat näkyvät kauas. Niitä voi ihailla myös Aulangon näkötornista.

 

Suomen luonnonsuojelulaki vuodelta 1923 antoi läänin maaherralle mahdollisuuden päättää jonkin merkittävän kohteen rauhoittamisesta luonnonmuistomerkiksi. Tällainen kohde voi olla esimerkiksi puu, puuryhmä, siirtolohkare, hiidenkirnu tai lähde.

 

Keisarinmänty Hattulassa Pikku-Parolassa heinäkuussa 2013

 

Keisarinmännyn juurella on piipahtanut vuosisatojen aikana myös arvovieraita niin Ruotsista kuin Venäjältäkin.

 

Tällä hetkellä luonnonmuistomerkiksi rauhoittamisesta päättää se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki sijaitsee.

Esityksen rauhoittamisesta voi tehdä maanomistaja, mutta ei aina.

– Hämeenlinnan Pikku-Parolassa kasvava muhkea Keisarinmänty rauhoitettiin 1959. Sen rauhoittamista luonnonmuistomerkiksi esittivät Lyseon koulun oppilaat, kertoo Hämeenlinnan ympäristöasiantuntija Heli Jutila, joka virkansa puolesta on päivittänyt Hattulassa ja Hämeenlinnassa rauhoitetut luonnonmuistomerkit.

Ympäristöministeriön mukaan Suomessa on arviolta 3 500 rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä. Niiden vahingoittaminen tai turmeleminen on kielletty. Erityisen kaunis, harvinainen tai erikoinen luonnonkohde saa suojelun merkiksi kyltin.

Valtaosa luonnonmuistomerkeistä on puita

Valtaosa rauhoitetuista luonnonmuistomerkeistä on suuria tai erikoisia puita. Esimerkiksi Hattulassa luonnonmuistomerkkejä löytyy Retulansaaresta,missä kasvavat Suomen paksuimpiin kuuluvat kynäjalavat.

Muhkeiden puiden lisäksi on rauhoitettu myös kiviä. Hattulassa on rauhoitettu kaksi ja Hämeenlinnassa neljä kiveä.

 

Kynäjalava

 

Hattulan Poransaaressa kasvaa komeita kynäjalavia. Ne ovat myös rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä.

 

– Esimerkiksi Hauhon kirkonkylässä rauhoitettiin 1963 Lehtolan neitsytkivi. Erikoinen on myös kymppitien lähellä oleva Mäntykievarintien kivi, jonka päällä kasvaa mänty. Ne rauhoitettiin 1964, kertoo Heli Jutila.

Koska suurin osa luonnonmuistomerkeistä on puita, jotka vanhenevat, niin muistomerkkejä joudutaan nykyisin lakkauttamaan joka vuosi.

Yksi kohde, jonka rauhoitus saattaa olla katkolla, on Rengon Hiittankankaan patakuusi. Vuonna 1962 rauhoitettu kuusi on jo kuollut, mutta sen rauhoitusta ei ole vielä lakkautettu.

– Sen sijaan Hattulassa Lahdentaan Vainomännyn luonnonmuistomerkkirauhoitus on lakkautettu, kertoo Hämeenlinnan ympäristöasiantuntija Heli Jutila. Vainomänty on jo pystyyn kuollut, joten sen rauhoittamiselle ei ole enää mitään perusteita.

 

Luonnonmuistomerkkimänty Hämeenlinnasta

 

Mäntykievarintien varressa sijaitsee noin 2,5 metriä korkea kivi, jonka päällä kasvaa komea, 19-metrinen mänty. Molemmat on rauhoitettu vuonna 1964. Juuret ovat halkaisseet kiven.

 

Komeat pihapuut luonnonmuistomerkiksi

Hämeenlinnassa uusimpiin rauhoitettuihin luonnonmuistomerkkikohteisiin kuuluvat Aulangonjärven tuntumassa kasvavat komeat hongat. Kuusisen kaksi honkaa rauhoitettiin tammikuussa 2013.

– Meidän tontti on hyvin vanha ja se on vaimon isovanhempien jäljiltä. Pihan näköpiirissä kasvaa kaksi isoa mäntyä, jotka me vaimon kanssa halusimme rauhoittaa, kertoo Juhani Kuusinen.

 

Juhani Kuusinen pitää kirjaa kädessään

 

Juhani Kuusinen kertoo yllättyneensä rauhoitettujen luonnonmuistomerkkien määrästä. Oman pihan hongat rauhoitettiin tammikuussa 2013.

 

Kuusisen iäkkäista hongista toinen on noin 27 metriä korkea ja sen rinnanympärysmitta on yli kaksi ja puoli metriä. Toinen honka on hieman kasvukumppaniaan lyhyempi ja ohuempi, sen rinnanympärysmitta on "ainoastaan" metri 85 senttiä.

– Molemmat kilpikaarnaiset puut ovat ihan hyvävointisia, Juhani Kuusinen kertoo. Toisessa on pihakeinu noin kymmenen metrin korkeudessa. Viimeksi äitienpäivänä lapsenlapset keinuivat siinä.

– Meidän pihasta lähteva lenkkipolku menee honkien välistä ja ohikulkiessani tykkään taputella niitä.

Kuusisen honkia voi ihailla esimerkiksi Aulangonjärven toisella rannalla sijaitsevasta näkötornista. Puut ovat osa kansallisen kaupunkipuiston ja Natura 2000 -alueen maisemaa.

Rauhoittaminen ei maksa mitään

Ympäristöministeriön mukaan luonnonmuistomerkkien tarkkaa määrää on vaikea sanoa, mutta esimerkiksi Hattulan ja Hämeenlinnan luonnonmuistomerkit ovat tarkkaan tiedossa. Tuoreita julkaisuja varten päivitettyjen tietojen mukana Hattulassa on yli 30 luonnonmuistomerkkiä ja Hämeenlinnassa kaikkiaan 50. Suurin osa Hattulan ja Hämeenlinnan kohteista on rauhoitettu jo 1960-luvulla.

– Hämeenlinnan vanhin luonnonmuistomerkkikohde löytyy Kalvolasta Kankaisten kartanon mailta, missä rauhoitettiin 13.6.1940 tammi ja jättiläiskuusi, kertoo ympäristöasiantuntija Heli Jutila.

Valtakunnallisesti ajatellen Hattulassa on erityisen paljon luonnonmuistomerkkejä

– Heli Jutila

– Valtakunnallisesti ajatellen Hattulassa on erityisen paljon luonnonmuistomerkkejä, kertoo Heli Jutila. Esimerkiksi Keskisen punamuurahaiskeko oli aikanaan Suomen ainoa rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Keko rauhoitettiin joulukuussa 1971.

Luonnonmuistomerkkien rauhoitus on viime vuosikymmeninä ollut vähäistä. Heli Jutila kannustaakin ihmisiä hakemaan luonnonmuistomerkkirauhoitusta omistamilleen merkittäville kohteille.

– Rauhoittaminen ei maksa mitään, muistuttaa Heli Jutila.