Esikoulunkäynti metsässä on kasvattanut suosiotaan Suomessa ja herättää ihastusta myös maailmalla. Kymmenessä vuodessa metsäeskareita on perustettu Suomessa jo noin 30. Uusimmat metsässä toimivat varhaiskasvatusryhmät on perustettu Keski-Suomessa Petäjävedellä ja Suolahdessa.

Suolahden metsäeskari.

 

Lasten motorinen kehitys on metsäeskarissa nopeampaa kuin sisätiloissa.

 

Suolahden Alkulan päiväkotiryhmä aloittaa virallisesti metsäeskarin elokuun puolivälissä, mutta lapset eivät ole malttaneet odottaa syksyä. Lapset ovat menneet jo tänä keväänä käyneet rakenteilla olevalla kodalla säällä kuin säällä. Aamulla kello 8 on nautittu aamupala vielä sisätiloissa ja heti sen jälkeen eskari jatkuu metsäkodalla, jossa syödään lounaskin.

Ihan normaalia eskaritoimintaa, mutta tapahtuu ulkona.

– Outi Hänninen

– Nähtiin lehtileike, jossa puhuttiin metsäeskarista. Se kolahti niin kovasti, että lähdettiin viemään asiaa eteenpäin. Tämä on muuten ihan normaalia eskaritoimintaa, mutta tapahtuu ulkona ja paljon toiminnallisimmin menetelmin, sanoo Poutapilvet –eskariryhmän vetäjä, lastentarhanopettaja Outi Hänninen.

Alkulan päiväkotiryhmä menee syksystä alkaen joka hoitopäivä ja ympäri vuoden kirjaimellisesti metsään päiväkodin taakse. Eskarin elementtejä ovat aidot puut, metsäpolut ja monimuotoiset kivet. Metsän keskelle rakentuu parhaillaan puinen kota, johon tulee tulisija ja ekovessa.

Metsässä ei ole meluhaittoja

Outi Hännisen mukaan metsäeskarissa uni ja ruoka maistuu lapsille paremmin kuin päiväkodissa ja lasten motorinen kehitys on nopeampaa kuin ahtaissa sisätiloissa.

– Täällä saa olla jotenkin luovemmin kuin tuolla sisätiloissa ja täällä on myös vähemmän meluhaittoja. Ei tarvitse huomautella lapsille, sillä kyllä tänne ääntä mahtuu.

 

Suolahden metsäeskari löytyy päiväkodin takametsästä.

 

Suolahden metsäeskari löytyy päiväkodin takametsästä.

 

Alkuvaiheessa vilu saattoi yllättää lapset metsässä, mutta nyt osataan jo varustatutua luonnon ehdoilla.

– Lapsilla on hyvä hyvät varusteet tänä päivänä ja lapset kyllä pärjäävät. Yleensä ne ovat aikuisia, joille tulee kylmä tai joita huono sää häiritsee, arvioi Outi Hänninen.

– Aluksi oli pelkoja, että joutuuko ne olemaan siellä joka päivä ja monta tuntia ja kylmällä. Mutta nyt rauhallisuus ja tunnelma on metsäeskarissa jopa käsittämätöntä, sanoo ylitarkastaja Marja-Liisa Akselin Länsi- ja Sisä-Suomen AVI:sta.

Metsäeskareita tullut maltillisesti

Akselinin mukaan metsäeskariajattelu on mennyt eteenpäin maltillisesti.  Kun kunnissa on huomattu, että ryhmät menestyvät, lapset nauttivat ja jopa vanhemmat ovat tyytyväisiä, niin siihen ryhmiin halutaan. Samalla tulee paineita perustaa toinen metsäryhmä.

– Lähinnä henkilöstön vaateet, osaaminen ja halu tehdä ulkotyötä tulevat olemaan jonkinlaisia rajoittimia metsäeskareiden laajentumiselle, ennustaa Akselin.

 

Eskarin elementtejä ovat aidot puut, metsäpolut ja monimuotoiset kivet.

 

Eskarin elementtejä ovat aidot puut, metsäpolut ja monimuotoiset kivet.

 

Metsäeskarin tulevaisuuden haasteena Akselin näkee pedagogiikan. Se ei riitä, että lapset menevät vain metsään olemaan ja viihtymään.

– Metsäeskarissa tulee noudattaa esiopetussuunnitelman mukaisia asioita. Vaikka metsä, luonto ja tekeminen ovat ainekset pedagogiikalle, niin se on kuitenkin vakavasti otettavaa pedagogiikkaa. Ammattilaisten pitää osata ja hallita olosuhteiden tuomat rikkaudet, mutta myös haasteet, linjaa Akselin.

Petäjävedellä metsäeskaria on kokeiltu vuosi hyvin kokemuksin ja se saa jatkoa. Metsäeskarilaiset ovat toimineet ulkona neljä päivää viikossa. Perjantaisin ryhmä on tehnyt sisätiloissa kynätehtäviä.

Opetussuunnitelma toteutuu metsässä käytännöllisesti

Lastentarhaopettaja Virpi Alanen vakuuttaa, että metsäeskarissa pystytään käymään läpi kaikki esiopetussuunnitelman tavoitteet. Käytännössä tavoitteet saavutetaan yhdistelemällä eri opeteltavia asioita.

– Esimerkiksi matemaattisten lukujen oppiminen yhdistetään luonnon kuvataiteeseen. On tehty taideteos, jossa kehyksinä ovat viivoittimen pituiset kepit, kymmenen havunneulasta, kolme kiveä ja niin edelleen. Kynän käyttö jää vähemmälle, joten sen takia perjantai on sisäpäivä, kertoo Virpi Alanen Petäjävedeltä.

 

Outi Hänninen kuvailee metsäeskaria normaaliksi eskariksi, joka toimii ulkona toiminnallisissa merkeissä.

 

Outi Hänninen kuvailee metsäeskaria normaaliksi eskariksi, joka toimii ulkona toiminnallisissa merkeissä.

 

Ensimmäinen metsäryhmä perustettiin kymmenisen vuotta sitten Pirkkalan kuntaan ja heti perään sen innoittamana Hämeenlinnan Hirsimäkeen.

– Päivähoitopaikoista oli pulaa ja mietittiin luontokasvatuksen ja pulan yhdistämistä. Siitä lähti käyntiin luontopedagogiikan kehittäminen. Helsinkiin tuli ryhmiä, joissa ideana oli viettää päivä ulkona ilman omaa kotaa tukikohtana. Turku teki ryhmän vielä pienemmille lapsille ja nyt mukaan tuli Keski-Suomen ryhmät.  Myös Vantaalla on luontokerhoja. Ja Hämeenlinnaan tulee kansainvälisiä vieraita vaikka kuinka, luettelee ylitarkastaja Marja-Liisa Akselin Länsi- ja Sisä-Suomen AVI:sta.

Myös Metsähallitus ja Suomen Latu- ja Luonto ovat lähteneet metsäeskareita tukemaan. Ensimmäinen yksityinen metsäeskarikin on perustettu.

 

Suolahden metsäeskari aloittaa virallisesti elokuussa.

 

Suolahden metsäeskari aloittaa virallisesti elokuussa.