Viime joulukuussa Tanskasta ja Kiinasta löydettiin bakteerikantoja, jotka ovat vastustuskykyisiä polymyksiinille. Se on antibiootti, jota käytetään joidenkin sairauksien hoitoon, kun mitkään muut antibiootit eivät enää tepsi. Löytö herätti maailmalla huolen siitä, että jotkut bakteerit saattavat pian kehittyä vastustuskykyisiksi kaikille tunnetuille antibiooteille.

Mikrobiologit eri puolilla maailmaa ovat sen jälkeenkin tehneet huolestuttavia löytöjä yksittäisille antibiooteille resistenteistä uusista bakteerikannoista, New Scientist kertoo. Jotkut alan asiantuntijoista uskovat, että antibioottiresistenssi on ihmiskunnan tulevaisuudelle suurempi uhka kuin ilmastonmuutos tai ydinsota.

Yksi heistä on Edinburghin yliopistossa Skotlannissa työskentelevä Mark Woolhouse. – Sanoin kerran olevani antibioottiresistenssistä enemmän huolissani kuin ilmastonmuutoksesta. Olen edelleen samaa mieltä. Olen huolissani siitä, että antibioottiresistenssi saattaa vaikka tappaa koko perheeni. Ilmastonmuutoksesta en pelkää samaa asiaa, Woolhouse summaa.

Tappaa 10 miljoonaa ihmistä vuosittain tulevaisuudessa?

Pahin antibioottiresistenssiongelma on Etelä-Aasiassa, esimerkiksi Intiassa. Pohjois-Euroopassa ja Yhdysvalloissa on vaikeaa kuvitella arkea, jossa jotkut rutiininomaiset lääketieteelliset operaatiot olisivat yhtäkkiä liian vaarallisia toteuttaa, supertippuri tekisi monista ihmisistä hedelmättömiä ja luovutetun elimen saajalla olisi suuri riski menehtyä heikon immuunipuolustuksensa vuoksi.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on vain vähän monille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja, mutta silti ne tappavat täällä yhteensä noin 50 000 ihmistä vuodessa. Tuoreen Isossa-Britanniassa tehdyn arvion mukaan vuoden 2050 paikkeilla resistenttien bakteerien aiheuttamiin tauteihin kuolee Euroopassa 390 000 ja Pohjois-Amerikassa 317 000 ihmistä vuodessa.

Aasiassa ja Afrikassa vuosittaisia kuolemia olisi tuolloin jopa neljä miljoonaa vuodessa kummassakin maanosassa. Globaalisti resistentit bakteerit tappaisivat kymmenisen miljoonaa ihmistä joka vuosi.

Uudet löydöt ja paremmat ohjeet tuovat toivoa

Toivon siemeniä tilanteen helpottamiseksi on olemassa, mutta niiden toimivuuteen ei kannata tuudittautua. Esimerkiksi Britanniassa etsitään keinoja löytää uusia lääkeantibiootteja entistä tehokkaammin. Lisäksi siellä on laadittu suositukset siitä, miten kehittää parempia testejä siihen tarvitseeko sairas henkilö ylipäänsä antibiootteja vai olisiko muunlainen hoito parempi.

Lisäksi viime vuonna löydettiin kaksi uutta antibioottia. Ne saattavat olla uusia lääkkeitä tuberkuloosiin ja gram-positiivisia bakteereita vastaan. Pelätty gram-positiivinen bakteeri on esimerkiksi mrsa-sairaalabakteeri. On myös löydetty molekyylejä, jotka voivat murtaa antibioottiresistenssin joissain tapauksissa ja tuoda lääkkeisiin lisää tehoa.

Pitkäaikainen ratkaisu antibioottiresistenssiä vastaan voi kuitenkin olla vain, että antibioottien tarpeeton käyttö koko maailmassa loppuu. Globaalisti antibiootteja syötetään enemmän karjalle kuin ihmisille, viime vuonna yhteensä noin 63 000 tonnia.

Suomi ja muut Pohjois-Euroopan maat ovat maailmanlaajuisia edelläkävijöitä eläinten turhan lääkitsemisen ehkäisyssä, mutta taudit ovat kansainvälisiä. Vuonna 2006 koko Euroopassa voimaan astunut kielto antibioottien käytöstä pelkästään eläinten kasvun edistämiseen ei ole Mark Woolhousen mukaan parantanut globaalia tilannetta juurikaan.