Kuusiselän kaatopaikka Rovaniemellä ehti loppusijoittaa etelälappilaisten jätteitä vain kymmenen vuoden ajan ennen kuin jätteitä alettiin marraskuussa viedä Ouluun poltettavaksi. Tänä kesänä neljän hehtaarin kaatopaikasta suljetaan puolet. Lapin ELY-keskuksesta kerrotaan, että kaatopaikkaa pyörittävä Napapiirin Residuum Oy ei koskaan täysin noudattanut ympäristölupaa.

Kuusiselän kaatopaikka Juha Lohela

 

Juha Lohela on todistanut kaatopaikka-alueen laidalla sijaitsevan lähteen muuttuneen täysin kymmenessä vuodessa.

 

Kuusiselän kaatopaikka

Loppusijoituspaikkaa etelälappilaisten jätteille etsittiin pitkään, kunnes uusi kaatopaikka päätettiin perustaa Kuusiselän vaaralle Rovaniemeltä Ranualle kulkevan tien varrelle. Kaatopaikan jätevedenpuhdistamolta lähtevästä vedestä, alueen pintavesistä ja pohjavesistä on otettu näytteet neljästi vuodessa. Ympäristöluvan noudattamista valvovan Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Jukka Alatervo selailee mittaustuloksia monen vuoden ajalta ja toteaa, että ympäristöluvan kaikkiin raja-arvoihin ei ole koskaan päästy.

– Kyllä tämä täysin poikkeuksellista on, tässä on tällaista patistelumeininkiä ollut koko ajan, Alatervo sanoo. Hän puhuu Napapiirin Residuum Oy:n toimintakulttuurista, joka näkyy myös siiinä, miten vapaasti tuuli on saanut levitellä muovijätettä kaatopaikan ympärille.

– Se on aika lailla rivonkin näköinen ja siitä on toistuvasti huomautettu, mutta tilanne ei ole näyttänyt muuttuvan.

Ympäristöluvan raja-arvot on ylitetty toistuvasti kokonaistypen ja biologisen hapenkulutuksen osalta. Esimerkiksi viime vuoden lopussa kokonaistypen määrä puhdistetussa jätevedessä oli 28 milligrammaa litrassa, kun ympäristöluvan raja oli 15 mg/l.  Toisaalta ympäristöluvan raja-arvot on Alatervon mukaan asetettu Kuusiselässä tiukemmalle kuin samanlaisella kaatopaikalla Torniossa.

Rankkasateilla tasausaltaat vuotavat yli

Kaatopaikka-alueen pohjavedestä otetut näytteet kertovat satunnaisesti kohonneesta sähkönjohtavuudesta sekä kloridipitoisuudesta. Viime vuonna kloridipitoisuus kävi 150 milligrammassa.

– Se ei ole kauhean korkea luku, kun talousveden suositus on 100 milligrammaa, Alatervo vertaa.

Ylitarkastaja Alatervon mukaan haitta-aineiden luvattoman korkealla määrällä ei ole kuitenkaan ollut suuria ympäristövaikutuksia, eikä esimerkiksi pohjaveden pilaantumisesta voida puhua. Lapin ELY-keskus vaatii joka tapauksessa Napapiirin Residuum Oy: ltä elokuun loppuun mennessä perinpohjaista selvitystä luparajojen toistuvista ylityksistä ja siitäkin, miksi rikkiyhdisteiden puhdistusjärjestelmä ei ole vieläkään käytössä, vaikka takaraja oli viime syksynä.

Kuusiselän kaatopaikan omistavan Napapiirin Residuum Oy:n toimitusjohtaja Juha Torvinen myöntää, että ympäristöluvan rajoihin ei ole aina päästy. Kaatopaikan tasausaltaista on lisäksi valunut rankkasateiden aikaan puhdistamatonta suotovettä  maastoon. Torvinen korostaa, että parannuksia on tehty ja tehdään edelleen.

– Talvella jätevedenpuhdistamoon asennettiin uusi suotoveden käsittelykontti ja ilmastussäiliöt. Kesällä myös suljetaan puolet kaatopaikasta, jolloin sateesta aiheutuvaa puhdistettavaa vettä tulee puolet vähemmän.

Kaatopaikkajätteen määrä pudonnut kymmenykseen

Neljän hehtaarin kaatopaikasta suljetaan reuna-alueet ja putkiston rakentaminen jätekasoissa muhivan metaanin talteenottamiseksi aloitettiin viime viikolla. Kaatopaikka kävi lähes tarpeettomaksi, koska orgaanisten jätteiden eli ruoantähteiden, vaatteiden, paperin ja pahvin vienti kaatopaikalle kiellettin vuoden vaihteessa. Ennen kaatopaikalle meni 70 prosenttia etelälappilaisten jätteistä, nyt 10 prosenttia. Nyt se mitä ei kierrätetä, viedään Oulun Laanilan polttolaitokselle, jossa se muuttuu sähköksi ja lämmöksi. Torvinen kertoo, että kaatopaikalle menee noin kymmenesosa jätteistä, esimerkiksi eläintenruhot ja asbestilevyt.

– Kyllä me voimme vielä parantaa juoksua eli tehostaa lajittelua ja vähentää kaatopaikalle menevän jätteen osuutta lopulta alle 5 prosenttiin, Torvinen lupaa. Rovaniemellä alkaakin kesällä pakkausmuovien keräys kolmessa paikassa.

Tavoitteena on sulkea Kuusiselän kaatopaikka viiden vuoden sisällä ja nyt rakennuksille ja teille etsitään uutta käyttäjää. Yksi ehdokas on tuulivoimayritys Tuulialfa Oy, joka on jo aloittanut tuulimittaukset vaaran laella. Torvinen toivoo, että vuokranmaksaja löytyy.

– Yhteistyöhön pyritään kustannussyistä.

Napapiirin Residuum Oy ei pääse Kuusiselästä eroon sulkemisen myötä, vaan jälkihoitovelvollisuus kestää kolmekymmentä vuotta.  Rovaniemen entinen kaatopaikka Mäntyvaarassa tuottaa metaania edelleen.

Lähteestä "epämääräistä töhnää"

Kuusiselän kaatopaikkaa vastusti alun alkaen Juha Lohela, joka perustamisen aikoihin asui kahden kilometrin päässä. Lohela esittelee kahta kaatopaikan aidan sisäpuolella olevaa lähdettä, ja  on vakuuttunut, että kaatopaikka ehti pilaamaan pohjaveden. Toinen lähteistä on ruosteenruskeaa mössöä, toinen sameaa vettä.

– Tässä oli ennen täysin kirkasvetinen lähde, alla vaalea hiekkapohja. Monessa kohtaa pohjavesi kiehui tähän lähteeseen, nyt näistä kiehumispisteistä tulee epämääräistä töhnää, Lohela kertoo.

Lohela ei usko, että lähteet olisivat muuttuneet kaatopaikalta maata pitkin valuneiden jätevesien tai jätevuorista lentäneiden roskien vaikutuksesta. Hän on vakuuttunut, että kaatopaikan pohja vuotaa kallioperän ruhjeisiin, jossa pohjavesi hänen arvionsa mukaan kulkee.

– Tässä vesi vaihtuu niin taajaan, että vesi olisi kyllä puhdistunut ellei pilaantunut vesi tulisi pohjasta.

Ylitarkastaja Alatervo taas sanoo, että mittaukset eivät osoita lähteiden pahasti saastuneen.