Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt yli 70 geneettistä muunnosta, jotka ovat yhteydessä kouluttautumisen kestoon. Vaikutus on kuitenkin varsin vähäinen.

Koululainen tekee matematiikan tehtävää.

 

 

Tutkijat ovat tunnistaneet geneettisiä muunnoksia, joilla on yhteys muodollisen kouluttautumisen kestoon. Mukana oli myös Tampereen yliopiston tutkijoita.

Kansainvälinen tutkijaryhmä löysi 74 geneettistä muunnosta, joilla on yhteys kouluttautumisen kestoon. Kolme muunnoksista oli tunnistettu jo ryhmän aiemmassa tutkimuksessa. 

Tutkimuksessa analysoitiin 300 000 ihmisen koko perimä. Tutkittavilta kysyttiin koulussa vietettyjen vuosien määrä alakoulusta aina yliopistoon saakka.

Geenimuutosten vaikutus pieni

Geenimuunnosten vaikutus on kuitenkin pieni. 74 geenimuunnosta selittävät yhdessäkin vain noin 0,43 prosenttia tutkittavina olleiden 300 000 ihmisen koulutuksen vaihtelusta. Tämä vastaa noin 10 lisäviikon koulutusta. Yksittäisten muunnosten vaikutus oli vieläkin pienempi.

Useat muunnokset sijoittuvat geeneihin, jotka ilmentyvät mm. aivoissa ja ovat mukana hermoston kehityksessä.

– Terho Lehtimäki

Kouluttautumisen kestoon vaikuttaa tutkijoiden mukaan tuhansien tai todennäköisesti miljoonien geneettisten muunnosten kumulatiivinen vaikutus.

Tulosten perusteella ei siis voi ennakoida, miten kauan yksittäinen ihminen koulun penkkejä kuluttaa. Ensisijaisesti siihen vaikuttavat sosiaaliset ja muut ympäristötekijät. Ympäristötekijät myös lisäävät tai vähentävät geneettisten muunnosten vaikutuksia, sanoo kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta.

– Tutkimustulokset antavat uutta kartoitustietoa niistä geeneistä, jotka ohjaavat kouluttautumistamme yhdessä ympäristötekijöiden kanssa. Mielenkiintoisesti useat muunnokset sijoittuvat geeneihin, jotka ilmentyvät muun muassa aivoissa ja ovat mukana hermoston kehityksessä.

Mitä geenit aivoissa tekevät?

Terho Lehtimäen mukaan tutkijoilla on käytössään maailman laajin geenitutkimusaineisto. Eri aineistoja on mukana Euroopasta ja USA:sta. Suomesta tässä meta-analyysissä oli mukana useita kohortteja eli tarkkaan rajattuja aineistoja. Esimerkiksi Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimuskohorttia on seurattu lapsuudesta aikuisuuteen lähes 40 vuotta.

Professori Lehtimäki korostaa, että nyt löydetyt geenipaikat ovat merkittäviä älyllisen toiminnan, tunteiden ja muistin kannalta.

– Jatkossa selvitämme, mitä geenit aivoissa tekevät. Olemme mukana kaikkiaan 40 isossa konsortiossa.

Tutkimus julkaistiin keskiviikkona Nature -tiedelehden verkkoversiossa.