Viljelijöiden ikivanha menetelma onkin geenimuuntelua.
 

Varttaja siirtää myös dna:ta kasvista toiseen.

Olemme tietämättämme syöneet geenimuunneltuja kasveja jo tuhansia vuosia – yhtä kauan kuin maanviljelijät ovat vahingossa luoneet niitä.

Syy tähän on ikivanha tekniikka, varttaminen. Suomessa sen avulla uudistetaan esimerkiksi hedelmäpuita niin, että vanhan, makeista omenistaan tunnetun puun oksa liitetään nuoren taimen runkoon.

Samalla kahden etäisenkin kasvilajin perimät voivat sekoittua. Tämän paljasti sarja viime vuosina tehtyjä tutkimuksia.

Tuma vaeltaa toiseen tumaan

Ensin, vuonna 2009, Ralph Bock Max Planck -instituutista osoitti ryhmineen, että vartteen molemmilla puolilla sijaitsevat solut vaihtavat keskenään viherhiukkasia. Noilla pikkuisilla, kasvien yhteyttämisestä huolehtivilla soluelimillä on oma pieni perimänsä.

Seuraavaksi Bock ja hänen kollegansa saivat selville, että vartteen kautta voi siirtyä myös solun tuma. Siinä sijaitsee kasvin varsinainen perimä. Tuma voi pujahtaa toisen kasvin soluun ja siellä tumaan, jolloin kaksi perimää sekoittuu. Näin saattaa syntyä aivan uusi laji.

Tuoreimman tutkimuksen teki Pal Maliga tiimeineen Rutgersin yliopistosta New Jerseystä.

Ryhmä todisti äskettäin Pnas-tiedelehdessä, että vartettavien kasvien solut vaihtavat myös mitokondrioita. Ne ovat soluhengityksestä vastaavia soluelimiä, ja niilläkin on omaa dna:ta.

Kokeissaan Maliga ja kumppanit varttoivat ensin kaksi tupakkalajiketta. Toisella oli mitokondrion mutaatio, joka estää hedekukkaa kehittymästä normaalisti. Sitten tutkijat irrottivat steriileistä vartetuista kasveista osia ja kasvattivat niistä kokonaisia kasveja.

Joillekin uusista tupakkakasveista kehittyi aivan normaalit kukat. Tämän täytyy johtua siitä, että varttamisen ansiosta mitokondrioita oli siirtynyt kasvista toiseen.

Selvisi myös, että kun yhden kasvin mitokondriot pääsevät toisen kasvin soluihin, molempien mitokondrioiden dna:t sekoittuvat.

Uutta versoo vartteen vierestä

Perimää vaihtuu vain niissä osissa, jotka ovat lähellä varttamiskohtaa. Samalta alueelta puhkeaa usein uusia versoja. Niistä voi kasvaa kokonaan uusia kasveja, joiden genomi on kahden kasvin yhdistelmä.

Tutkijoiden löydökset voivat tarjota viljelijöille uusia työkaluja, joilla jalostaa kasveja, Ralph Bock arvioi New Scientist -lehdessä. Hän itse yrittää yhdistää tomaatin ja chilin yhdeksi kasviksi.

Suomen markkinoille on jo tullut erikoisuus, jossa perunaan on vartettu tomaatti. Kasvi tehtailee sekä mukuloita että hedelmiä.