Moni kotipihan haravoija törmää näinä päivinä nurmikollaan myyrien onkaloihin. Näiden heinämakkaroiden pöyhimistä ei tarvitse epäröidä myyräkuumeen pelossa.

myyrä peltomyyrä Lapinmyyrä heinämakkara myyränkolo

 

Taas on nurmea myllätty hangen alla. 

 

Myyräkuumeen tyypillisimmät oireet

  • Äkillisesti alkava kuume
  • Pahoinvointi ja/tai oksentelu
  • Päänsärky
  • Selkäkivut
  • Vatsakivut
  • Virtsan erityksen väheneminen tai lakkaaminen

 

Luonnonvarakeskus Luken tutkijan Heikki Henttosen mukaan nurmikoiden onkaloita tekevät myyrälajit eivät levitä puumala-virusta ja aiheuta myyräkuumetta.

– Ei ole mitään vaaraa. Nämä heinämakkarat ja -käytävät ovat lapinmyyrän, joskus peltomyyrän tekemiä, ja näillä lajeilla ei ole mitään tekemistä myyräkuumeen kanssa, Henttonen sanoo.

Myyräkuumeen aiheuttaa puumala-virus ja sitä levittää metsämyyrä. Metsämyyrä on punertavaselkäinen, selvästi pienempi kuin mustanruskeat lapinmyyrä ja peltomyyrä. Lapinmyyrä on peltomyyrää hieman isompi ja sitä sanotaan kansan suussa joskus rotaksikin, Helttonen kertoo.

Pelto- ja lapinmyyrät voivat joskus levittää jänisruttoa. Henttosen mukaan myyränonkaloiden haravoinnissa ei ole kuitenkaan tautiriskiä.

Myyräkuumetta useimmiten loppuvuodesta

Myyräkuumetta levittävät metsämyyrät elävät metsissä ja hakkuuaukioilla. Syksyllä pakkasten tullen metsämyyrät tulevat mielellään puuliitereihin ja jopa taloihin sisälle, sillä ne ovat hyviä kiipeämään, Henttonen kertoo.

– Virus leviää metsämyyrän ulosteiden mukana ja ihminen saa tartunnan hengitysteitse. Virus leijailee pölyn mukana ihmisen keuhkoihin, Henttonen sanoo.

Myyräkuumetapauksia on eniten loka-joulukuun aikana.