Huumorin taakse piiloutuu usein pilkka. Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksen mukaan vitsit syntyvät usein ristiriidoista, ja siksi ne myös helposti loukkaavat. Toisaalta, kun toisten kunnioitusta ja elämänmyönteisyyttä on mukana, rankoistakin aiheista voi vitsailla muita loukkaamatta.

Jarno Hietalahti

 

Jarno Hietalahti

 

– Kaikki nauru ei ole hyvästä. Kaikki huumori ei ole aina positiivista. Toisaalta huumori on suurenmoinen piirre ihmiselämässä ja tekee arjesta riemullista, sanoo perjantaina Jyväskylän yliopistossa väittelevä Jarno Hietalahti.

 

Kun pilkataan vaikkapa jotakin vähemmistöä, suljetaan tämä vähemmistö pois naurajien piiristä.

– Jarno Hietalahti

Sama vitsi voi olla kuulijasta riippuen äärettömän riemukas tai erittäin julma. Monesti huumori syntyy ristiriidoista ja poikkeavuudesta, ja siksi se helposti myös loukkaa. Jarno Hietalahden filosofian väitöskirja pureutuu huumorin taakse kätkeytyvään vakavuuteen.

– Kun pilkataan vaikkapa jotakin vähemmistöä, suljetaan tämä vähemmistö pois naurajien piiristä. Me naurajat näytämme, että naurun myötä olemme jotenkin parempia.

Huumori sisältää valtamekanismeja. Huumoriksi saatetaan pukea myös esimerkiksi koulukiusaaminen. Hietalahden mukaan on väärin vaatia, että kaikilla pitäisi olla vapaus pilkata kaikkea mahdollista joka tilanteessa.

Maahanmuuttajat ja veteraanit uskaliaita aiheita

Huumorilla voi pahimmillaan olla vakavia seurauksia. Jarno Hietalahti nostaa esimerkiksi ranskalaisen satiirilehden Charlie Hebdon toimitukseen viime vuonna tehdyn järkyttävän terrori-iskun. Lehti oli jo aiemmin saanut uhkauksia profeetta Muhammedin pilakuvien vuoksi.

– Charlie Hebdo on viime vuosien traagisin esimerkki. Charlie Hebdon Muhammed-pilakuvat perustuivat ennen kaikkea siihen, että Muhammedista ei saa piirtää kuvaa, ja kun hänet esitettiin hyvin pilkallisessa valossa, siinä osuttiin johonkin kaikkein pyhimpään, Hietalahti sanoo.

Tämän hetken Suomessa esimerkiksi maahanmuuttajat ja heidän uskontonsa ovat aiheita, joista vitsailu muita loukkaamatta vaatii miettimistä. Toisaalta niistä voi taitavan veistelijän suussa syntyä vitsin kohteidenkin mielestä hulvatonta komiikkaa.

– Monet koomikot ovat myös nostaneet esiin, että veteraanit ja sota ovat edelleen aiheita, joista on hyvin uskaliasta lähteä kertomaan vitsejä, sisällöstä riippumatta. Hyvin monelle tulee yleisössä tunne, että minun vaarini oli rintamalla, nyt pilkataan veteraaneja, Jarno Hietalahti sanoo.

 

kuvituskuva_ilmeet  

Somessa vitsailu on räjähdysherkkää

Sosiaalinen media on tutkijan mielestä vitsailulle erityisen herkkä paikka.

– Se on huumorille yhtäältä kukoistava kasvualusta, toisaalta äärimmäisen räjähdysherkkä, Jarno Hietalahti sanoo.

 

Myös huumoriin tulisi kuulua kunnioitus toista kohtaan.

– Jarno Hietalahti

Sosiaalisessa mediassa ei Hietalahden mukaan tunnuta välittävän kovin paljon siitä, mitä vitsillä on alun perin haluttu ilmaista. Somehuumori jakaa helposti ihmiset kahteen leiriin, joilla ei ole halua ymmärtää toisen näkemystä. Toiset loukkaantuvat, toiset puolestaan huvittuvat.

– Kirjoitettu vitsi on aivan eri vitsi eri tilanteissa.

Elämänmyönteinen huumori ei loukkaa

Jarno Hietalahti painottaa, että elämänmyönteisellä ja kunnioittavalla huumorilla voidaan ottaa kohteiksi monet raastavimmatkin aiheet. Silloin nauru ei synny siitä, että kertoja itse haluaisi olla vitsin kohdetta parempi. Oleellista on se, millaista ajattelua ja asenteita huumorin takana piilee.

– Myös huumoriin tulisi kuulua kunnioitus toista kohtaan.

Ulospäin julmaltakaan näyttävä huumori ei automaattisesti loukkaa. Kiellettyjen aiheiden listojakaan ei Hietalahden mielestä kannata rakentaa. Huumori syntyy ympäristössä, jossa se kerrotaan. Elämänmyönteisesti voi hänen mielestään käsitellä jopa kuolemaa, syöpää tai onnettomuuksia.

– Näitä vaikeita aiheita voi olla mahdollista käsitellä tavalla, joka osoittaa, miten me kaikki ihmiset olemme lopulta samassa veneessä, Jarno Hietalahti sanoo.