Hyönteisten kasvatus ottaa ensiaskeleita suomalaisilla maatiloilla. Kurikassa Ollikalan tilalla voi porsaiden röhkimisen lisäksi kuulla nyt myös kotisirkkojen siritystä. Tuotanto on vielä pientä, mutta hyönteistalouden mahdollisuuksiin uskotaan.

Sirkkoja syömässä kasvattamossa.

 

Porkkanat ja kananrehu kuuluvat sirkkojen ruokavalioon.

Kurikka

Kurikkalainen porsastuotantotilan isäntä Panu Ollikkala on lähtenyt rohkeasti kokeilemaan kotisirkkojen kasvatusta. Ollikkalan tilalla sirkat sirisevät muovilaatikoissa ja munakennoissa runsaan seitsemän neliön kasvattamossa.

Mikä on suurin ero porsaiden ja kotisirkkojen kasvattamisessa?

– No, ensimmäiseksi tulee mieleen koko. Mutta yhtä lailla eläimiä nämä ovat kuin porsaatkin ja tarvitsevat hoitoa, mutta vielä näitä on niin vähän, että aikaa menee selvästi vähemmän kuin porsaiden kanssa, selvittää Ollikkala.

Ennakkoluuloja

Idea hyönteisten kasvattamisesta tuli Ollikkalalle kahdelta nuorelta yrittäjältä Sami Lähteeltä ja Lauri Jyllilältä. Heidän yrityksensä Finsectin tavoitteena on edistää Suomessa hyönteistaloutta ja saada jonakin päivänä hyönteisproteiineista valmistettuja tuotteita myyntiin ja ihmisten ravinnoksi.

Kotisirkkojen maatilakasvattamo Kurikassa on tärkeä askel sillä tiellä. Ollikkalan kasvattamat sirkat eivät vielä päädy kuluttajille, kysymys on toistaiseksi tutkimushankkeesta.

 

Sirkat viihtyvät muovilaatikoissa ja munakennoissa.

 

Sirkat viihtyvät muovilaatikoissa ja munakennoissa.

 

– Onhan tämä vielä vierasta ihmisille. Kun olen kertonut muille viljelijöille sirkkojen kasvattamisesta, ensimmäinen reaktio on ollut pitkä hiljaisuuus, mutta aivan kaikki eivät ole kuitenkaan hulluksikaan sanoneet, naurahtaa Ollikkala.

Hyönteisalan tutkimusta on keskitetty Seinäjoelle mm. Helsingin yliopiston alaisuudessa. Tarkoitus on tutkia koko tuotantoketjua ja samalla sitäkin, miten hyönteisiä voitaisiin kasvattaa kannattavasti.

Viljelijät joutuvat näinä aikaina miettimään tulevaisuutta ennakkoluulottomasti. Mitään vaihtoehtoja ei kannata sulkea pois. Panu Ollikkala toivoo, että hyönteistuotanto voisi laajentua ja olla osa 1800-luvulta periytyvän sukutilan toimintaa.

– Viljelijänä tietysti toivon, että tästä voisi saada vähän elantoakin.

Kuuden viikon lihotus

Hyönteiskasvattamo "Sirkkaamo" on rakennettu maatilan ulkorakennukseen. Kustannuksia on tullut lähinnä tilan lisäeristämisestä. Sirkat tarvitsevat elääkseen ja lisääntyäkseen reilun 30 asteen lämpötilan ja riittävästi kosteutta.

Ruuan suhteen ne eivät ole turhan kranttuja. Kotisirkan lihottaminen syöntikuntoon vie kuutisen viikkoa.

– Sirkat syövät perusruokana kananrehua ja tuoreruokana niille annetaan esimerkiksi salaattia, kurkkua ja porkkanaa.

Ollikkalan tilalla sirkkojen kasvattaminen aloitettiin kuukausi sitten. Sirkat tuotiin Kurikkaan Hollannista ja toukokuun alussa kasvattamossa on noin 15 000 sirkkaa. Karkuretkelle ne eivät pääse, vakuuttaa isäntä.

– Kaikki saumat on vedetty tiiviiksi ja ovessa on verkot. Lisäksi sirkkojen käsittelyn yhteydessä pidetään huoli, että ne pysyvät laatikoissaan.

 

Ollikkalan tilalla on kasvatettu sirkkoja huhtikuun alusta lähtien.

 

Ollikkalan tilalla on kasvatettu sirkkoja huhtikuun alusta lähtien.

 

Lakiin haetaan muutosta

Sami Lähde ja Lauri Jyllilä seuraavat innostuneina kotisirkkojen kasvamista Ollilan tilalla. Nyt päästään käynnistämään kunnolla tutkimustyötä, joka tähtää valmiiden tuotteiden kehittämiseen. Vielä on kuitenkin matkaa, ennen kuin sirkat ja muut hyönteiset löytävät tiensä suomalaisten ruokapöytiin.

– Tätä alaa pitää tehdä ihmisille tutuksi. Siihen tarvitaan sekä koulutusta että maistelua, toteavat Lähde ja Jyllilä, jotka ovat lähdössä esittelemään hyönteistaloutta kesän tapahtumiin ja syksyllä koulukierroksille.

Toistaiseksi EU-lainsäädäntö estää hyönteisten myynnin elintarvikkeeksi. Hyönteistalousalalla eletään kuitenkin toivossa, että Euroopan Unioni mahdolllistaisi lainsäädännöllisesti hyönteisten kasvattamisen ja jalostamisen elintarvikkeeksi jo tämän vuoden aikana.