Moni kunnostettu koski ja puro on muuttunut taimenelle houkuttelevaksi kutuympäristöksi. Saastuneita, ruopattuja ja rehevöityneitä jokia on kunnostettu viime vuosina talkoovoimin. Uhanalaisesta lajista toivotaankin tulevaisuuden pyyntikalaa.

Mies vierittää kiveä joessa.

 

Ilkka Vesikko vierittää isoa kiveä Virojoen uomaan.

 

Mistä on kyse?

  • Taimen tarvitsee soraisen ja kivisen pohjan kutualustaksi.
  • Ruopattuja ja rehevöityneitä koskia ja puroja on muutettu taimenelle sopiviksi.
  • Taimen näyttää kotiutuneen kunnostettuihin jokiin.
Hollola

Talkoolaiset vierittävät ja heittelevät erikokoisia kiviä Vesijärven laskevaan Virojokeen. Vuosikymmeniä sitten raivattu joen uoma muutetaan taimenia houkuttelevammaksi.

– Uoma oli täysin kivetön ja kaventunut. Nyt sinne on lisätty kiviä, jotka sieltä on otettu aikanaan pois. Joen leveys on lisääntynyt ja vesi kiemurtelee kivien välistä. Erilaisten virtauksien vaihtelu on lisääntynyt huomattavasti, Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen Toiminnanjohtaja Ilkka Vesikko kertoo.

Virojokea kunnostetaan talkoilla noin 400 metrin matkalta. Mukana on Kalatalouskeskuksen väen lisäksi talkoolaisia Aito taimen ry:stä ja Itä-Uudenmaan Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksestä. Kunnostuksen yhteydessä taimenta myös istutetaan jokeen.

– Syksyllä kunnostettiin joen ylin osa ja kevättalvella sinne tuotiin kymmenen rasiallista mätiä. Ensi kevättalvella ladataan koko kunnostetulle alueelle mätirasioita, Vesikko sanoo.

Jätevesi antaa taimenelle tietä

Päijät-Hämeessä on viime vuosien aikana kunnostettu kymmeniä koskia ja puroja taimenelle sopivaksi. Talkootyönä tehtyjen kunnostusten ja istutusten myötä taimen on saatu luontaisesti lisääntymään ja kotiutumaan moneen päijäthämäläisjokeen. Taimen on palannut myös saastuneen ja huonokuntoisen Porvoonjoen yläjuoksuun.

– Ehkä parhaat tulokset on saatu Lahden yläpuolisella vesistönosalla, missä harjuista tuleva lähdevesi vaikuttaa ja luo parhaat olosuhteet, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n kalataloussuunnittelija Sampo Vainio sanoo.

Satsaukset jätevesien puhdistukseen ovat kannattaneet ja joen tila on parantunut.

– Taimen on lisääntynyt myös Lahden alapuolisella alueella, joka on aika raskaasti kuormitettu yhdyskuntajätevesillä. Se, että taimen pärjää siellä, kertoo että satsaukset jätevesien puhdistukseen ovat kannattaneet ja joen tila on parantunut merkittävästi.

Taimen kertoo veden laadusta

Vaikka taimenta pidetään elinympäristöään kohtaan vaateliaana lajina, mielikuva tunturipurojen raikkautta tarvitsevana kalana ei täysin pidä paikkaansa. Taimen pärjää myös rehevämmissä vesissä. Se paljastaa kuitenkin muun muassa veden happipitoisuuden.

– Taimen on hyvä indikaattorilaji ja kertoo paljon siitä, millainen valuma-alue yläjuoksulla on. Se kertoo, riittääkö vedessä happea kevättalvellakin, kun sulamisvesien mukana jokeen saattaa tulla happea sitovia aineita, Ilkka Vesikko sanoo.

Taimen on uhanalainen laji ja rasvaevällinen taimen on rauhoitettu Etelä-Suomessa. Kalatalousväki toivoo, että vielä jonain päivänä kanta olisi tarpeeksi iso pyydettäväksi.

– Koska se on uhanalainen laji Etelä-Suomessa, on hyvä kunnostaa elinalueita ja parantaa kantaa niin, että se saataisiin elinvoimaisten lajien joukkoon ja kanta kestäisi kalastusta, Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen Toiminnanjohtaja Ilkka Vesikko sanoo.