Kangasniemen Läsäkoskella on tehty töitä taimenkannan elvyttämiseksi. Luonnonvaraisen taimenen rauhoittamisen myötä kalastusmatkailuyrittäjien työ saattaa kääntyä itseään vastaan. Kalastuslupien myynnistä Läsäkoskelle on valitettu Pohjois-Savon ELY-keskukseen, joka välitti asian eteenpäin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Läsäkoski.

 

Läsäkoski.

 

Vuoden alussa astui voimaan uusi kalastuslaki, jonka avulla pyritään vahvistamaan muun muassa taimenen luontaista kantaa Suomessa. Luonnossa syntynyt ja kasvanut taimen rauhoitettiin koko merialueella ja sisävesissä leveyspiirin 64 eteläpuolella. Eteläisen Suomen joilla ja järvillä ruokapöytään voi siis pyydystää nykyisin vain pyyntimitat täyttäviä istutettuja taimenia, joiden rasvaevä on leikattu.

Virkistyskalastajien keskuudessa luonnonvaraisen taimenen täysrauhoitukseen on oltu tyytyväisiä. Kalastusmatkailuyrittäjälle lain tulkinta aiheuttaa kuitenkin harmaita hiuksia.

– Toiminta näyttää vaikeutuvan ihan puhtaasti sen takia, että lakia säädettäessä ei ole otettu riittävän hyvin huomioon tällaisia erityiskalastuskohteita, kalastustoimintaa Kangasniemen Läsäkoskelle pyörittävä Matti Huitila sanoo.

Lain tulkintaan haetaan ratkaisua

Läsäkoskella on harjoitettu jo pitkään pyydystä ja päästä -kalastusta, eli kaikki siiman päähän tarttuneet täpläkyljet on pitänyt vapauttaa takaisin jokeen. Vapauttaminen on yksi tavoista, jolla on pyritty parantamaan taimenen luontaista kantaa joessa. Lisäksi koskialuetta, erityisesti taimenen kutupaikkoja, on kunnostettu 2010-luvulla. Myös mäti-istutuksia on tehty. Toimien ansiosta villien taimenten määrä koskialueella on moninkertaistunut.

Nyt perhokalastajien suosima urheilukalastuskohde kuhisee villejä taimenia, jotka uuden lain myötä on rauhoitettu. Kalastus joella onkin Huitilan mukaan muuttunut lain hengen vastaiseksi, sillä rauhoitettua kalaa ei saisi tarkoituksellisesti kalastaa.

– Joudumme tilanteeseen, missä johdatamme kalastajat rikkomaan lakia. Myymme lupia kalastukseen, ja kohdekalana on väistämättä luonnonvarainen, rauhoitettu taimen.

Läsäkosken kalastusyrittäjät kertovat koettaneensa selvittää ELY-keskukselta ennen uuden kalastuslain voimaantuloa vastauksia siihen, miten taimenen täysrauhoituspykälää pitäisi soveltaa Läsäkoskella.

 

Läsäkoski 

 

 

ELY-keskuksen asiantuntijoilla ei kuitenkaan ollut antaa yksiselitteistä vastausta asiaan.

Nyt Pohjois-Savon ELY-keskukselle on tehty valitus kalastustoiminnasta Läsäkoskella. ELY-keskus on siirtänyt asian eteenpäin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Uudelle kalastuslaille myös kiitosta

Läsäkoskella on tällä hetkellä voimassa poikkeuslupa, mikä mahdollistaa kalastuksen joella. Lakimuutos kuitenkin herättää yrittäjällä epäilyjä jatkosta.

– Tulevaisuus näyttää, mitä sitten tuleekaan tapahtumaan, miten viranomaiset lain kirjainta tulkitsevat jatkossa.

Huitilan mukaan uusi kalastuslaki kaipaisi hienosäätöä, jotta yritystoimintaa kalastuksen ympärillä pystyttäisiin turvaamaan ja elvyttämään.

– Turismiin suhtaudutaan Suomessa vähän diibadaaba-juttuna, mutta se raha, mitä turismin muodossa kannetaan tänne, on puhdasta rahaa. Se ei edes kuluta meiltä mitään. Luontomme pitäisi vain olla erittäin hyvässä kunnossa, että pystytään tarjoamaan sellaisia elämyksiä, mitkä lisäävät matkailijoita Suomessa.

Huitila on iloinen siitä, että uhanalaisia kalakantoja pyritään parantamaan Suomessa. Erityisen tyytyväinen hän on kalastuslain kokonaisuudistuksessa asetettuihin uusiin verkkokalastusrajoituksiin. Verkkokalastusta tosin pitäisi yrittäjän mukaan rajoittaa entistäkin rajummin.

– Toivoisin, että lain vaikutukset tähtäisivät sinne, missä taimenen kuolleisuus on suurin, eli järvialtaille. Verkkokalastus on yhä vielä se suurin ongelma kalakantojen huonoon tilaan Suomessa, ei tällainen vapavälineillä tapahtuva valikoiva urheilukalastus.