Ympäristöjärjestö WWF:n norppakamera on saavuttanut suuren suosion - livekuvaa on katsottu kohta jo miljoona kertaa.

saimaannorppa 

 

 

Norppakamera on onnistunut aivan täydellisesti, luontokuvaaja, dokumentaristi Juha "Norppa" Taskinen riemuitsee.

Hän on itse vienyt kameran tarkkailupaikalle ja ollut muutenkin aktiivisesti mukana ympäristöjärjestö WWF:n tempauksessa. WWF aloitti toukokuun alkupuolella saimaannorpan pötköttelyä esittelevän livelähetyksen. Norppaliveä on kohta katsottu jo miljoona kertaa.

Kuvassa näkyneet naaras ja uros ovat Taskiselle tuttuja entuudestaan. Etenkin naaras, nimeltään Siiri, on hyvinkin tuttu ja sen elämästä tiedetään paljon. Siiri on paikallinen rouva. Uroksesta tulee Sulo, Severi, Saimo, Aarre tai Pullervo. WWF:n järjestämä nimikilpailu on nimittäin vielä kesken.

Taskinen on kokenut luontokuvaaja, ja hän näki ensimmäisen norpan jo 37 vuotta sitten ja nimesi sen Saimaksi.

Tämä ei ole pelkkää kameran katsomista vaan informaatiota ja jokainen voi miettiä tarinoita norppia kahtoessa. Siinä on salaperäinen satutarina koko ajan nähtävissä.

– luontokuvaaja Juha Taskinen

– Eläimen inhimillistäminen ei ole kovin viisasta mutta se osoittaa kuitenkin, että ihmiset sympatiseeraa. Lemmikeillekin annetaan nimiä ja ihmisten nimiäkin. Norpat ovat fiksuja ja varsin viisaita eläimiä. Parempi se nimi on kuitenkin kuin joku numerosarja. 

Kovin iso joukko suomalaisista ei ole nähnyt saimaannorppaa. Kameran avulla uhanalainen norppa on nyt kaikkien nähtävissä. 

– Varmasti se tuo mielihyvää, hyvää tahtoa ja ihastusta ja sitä kauttahan suojelutahto syntyy. Tämä ei ole pelkkää kameran katsomista vaan informaatiota ja jokainen voi miettiä tarinoita norppia kahtoessa, että mitä ne puuhaa. Siinä on salaperäinen satutarina koko ajan nähtävissä.

Norpilla on löyhä parisuhde

Livekuvassa esiintyneet Siiri ja vielä nimetön uros vaikuttavat Taskisen mukaan vanhoilta tutuilta. Pariskunnasta ei kuitenkaan voi puhua.

– Norpille löyhä parisuhde on se oikea eli uros kerää haaremin ja mitä suurempi haaremi sen parempi.

Saimannorpassa on monta upeaa puolta. Ne eivät pure, eivät riehu, ne vain kahteloo suurilla ruskeilla silmillään.

– luontokuvaaja Juha Taskinen

Taskinen muistaa hyvin hetken vuosien takaa, kun hän ensimmäisen kerran saapui alueelle, jota norppakamera nyt kuvaa.

– Kävelin rannalla ja kivien onkaloista alako kuulumaan sellaista korsketta ja puhinaa. Siellä kaksi saimaannorppaa sitten pörpöttivät keskenään kivien uumenissa kesähelteen aikana.

Taskisen mukaan kamera on alueella, joka on norppien oma vakituinen asuinpaikka. Päivällä norpat makoilevat kivilla ja rapsuttelevat vaihtuvaa karvaa.

– Helteellä ne painuu sinne kivien onkaloihin veden alle johonkin ilimataskuihin viilentämään oloansa.

 Taskinen on huomannut, että saimaannorppa ei häiriinny kamerasta eikä itse asiassa kiinnitä siihen juurikaan huomiota.

– Saimannorpassa on monta upeaa puolta. Tutkimusnorppina niitä joudutaan ottamaan kiinni, kun laitetaan radiolähetin. Ne eivät pure, eivät riehu, ne vain kahteloo suurilla ruskeilla silmillään. Saimaannorppa elää lähempänä ihmistä kuin mikään muu hylje maailmassa, ja se on tottunut ihmisiin ja kaikenlaisiin rannalla oleviin outoihin asioihin kuten laitureihin.

Hajuaisti vahvin aisti

Taskinen kuvailee saimaannorpaa luottavaiseksi, vaikka ne eivät kesyjä olekaan ja saattavat ihmistä pelätä.     

 

luontokuvaaja

 

Luontokuvaaja Juha "Norppa" Taskinen on seurannut saimaannorppia lähes 40 vuotta.

 

– Veneellä kun liikkuu ja näkee norpan kivellä, se on sellainen 250–300 metriä usein pakoetäisyys. Kannattaa hiljalleen kulkea veneellä ohi ja jatkaa samaan suuntaan.

Norpan vahvin aisti on hajuaisti. Jos ihminen on tuulen päällä ja norppa haistaa sen, silloin norppa usein lähtee livohkaan jo ennen näköetäisyyttä.

Jotkut yksilöt ovat Taskisen mukaan tottuneet ihmiseen paremmin ja etenkin nuoret kuutit saattavat tulla aivan veneen viereen puhisemaan ja uteliaina tutkimaan.

– Vanhemmat yksilöt, kuten nämä filmitähdet, ovat elämänsä parhaassa vedossa ja usein silloin myös arimmillaan.

Saimaannorpan kannan koko on nyt noin 320 yksilöä. Lisääntymiskykyisiä yksilöitä on 135–190. Saimaannorppa on erittäin uhanalainen.

Sitä uhkaavat etenkin kalanpyydykset, joihin varsinkin kuutit jäävät helposti kiinni ja hukkuvat Saimaannorpan elinalueella on kalastusrajoituksia, jotka ovat helpottaneet tilannetta.

Uudempi uhka on ilmastonmuutos, joka sulattaa pesäkoloja. Norppa rakentaa lumesta pesän ja synnyttää sinne.

Norppa on muutenkin pesimäaikana erityisen herkkä häiriöille. Suojelun tavoitteena on, että hylkeitä olisi 400 vuonna 2025.

Norppa on lumoava

Taskinen kertoo, että eräs norppaliven seuraajista on ehdottanut kameroita eläintarhojen tilalle. Ajatus saa Taskiselta vahvan ja innostuneen kannatuksen.

– Se on hieno ajatus, tämä on huippu, se varmaan jonakin päivänä tapahtuu. 

Se on mukavoo myötäelämistä norpan kanssa samalla kivellä.

– luontokuvaaja Juha Taskinen

WWF:n Norppaliveä on katsottu noin 750 000 kertaa. Livelähetyksen tavoitteena on tehdä saimaannorppaa tutummaksi ihmisille ja valistaa lajia uhkaavista vaaroista.

Idea livekamerasta lähti siitä, kun Itä-Suomen yliopiston tutkijat kertoivat haluavansa tunnistaa kaikki saimaannorpat. Norpat tunnistaa niiden kylkikuvioista, joita edes karvan vaihtuminen ei muuta.

– Siinä on se lumoavaisuus, kun norppa on kuitenkin 80 prosenttia elämästään veden alla ja näkymättömissä. Se yleensä vain puhkoo päällään järven pintoo. Kivellä köllöttelevä norppa on vähän vieraassa elementissä, koska se ei ole painottomassa vedessä. Kun se siinä koko pituudeltaan rötköttää ja kuitenkin vähän liikehtii, nukkuu, hengittää, puuskuttaa ja jopa sydämenlyönnit näkyy, niin eihän semmoista pääse näkemään, Taskinen kuvailee.

Pitkällä urallaan Taskinenkin on päässyt vain harvoin näkemään norppaa niin läheltä kuin livekamera sitä nyt kuvaa.

– Siinähän on ihminen kahden metrin piässä kahtelemassa kiveltä aitiopaikalta. Se on semmoinen lumoava tunnelma. Kärsivällisyyttä vaaditaan kuitenkin, koska norpat tulloo silloin, kun ne haluaa ja lähtöö pois silloin, kun haluaa. Se on mukavoo myötäelämistä norpan kanssa samalla kivellä.

Linnansaaren kansallispuisto on yksi parhaimmista norppa-alueista. Muita merkittäviä norppa-alueita ovat Koloveden kansallispuisto sekä Pihlajavesi.