Kasvinsuojeluaineiden valmistajat valtaavat maailman siemenmarkkinoita. Tähtäimessä ovat maissin, soijan, puuvillan, riisin ja vehnän kasvinjalostajat. Lääkejätti Bayer nousee siemenmarkkinoiden ykköseksi ostamalla maatalouskemikaali- ja siemenyritys Monsanton.

Alhojärven viljelymaisemaa.

 

Kasvinjalostus saattaa Suomessakin hankaloitua, jos patentit keskittyvät kansainvälisille yritysjäteille, arvioi Luonnonvarakeskuksen professori Jyrki Niemi. 

 

– Markkinoilla on erittäin kova peli menossa. Kasvinsuojelualan suuryritykset etsii kumppaneita. Muitakin jättimäisiä yhteistyöneuvotteluja on alalla menossa. Puolen vuoden päästä siemenmarkkinatilanne voi olla jo ihan erilainen, povaa professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Lukesta.

Kasvinsuojelukemikaaleja tuottavia yrityksiä ja siemenjalostajia ajaa yhteen viljan maailmanmarkkinahintojen lasku. Viljelijöillä on vaikeaa, joten torjunta-aineitakin ostetaan vähemmän. Kisan kovetessa alan yritykset haluavat sitoa viljelijät tiukemmin asiakkaikseen.

– Halutaan tarjota maataloustuottajalle sekä maatalouskemikaalit että lajike yhdessä, eli jos et osta toista, niin et saa toista, Niemi kuvailee.

Kehityksen taustalla vaikuttaa myös se, että tuotekehitys siemenmarkkinoilla on hidasta ja vaatii paljon pääomia aivan kuin esimerkiksi Bayerin leipälaji lääkkeiden kehittäminen.

Vaivalloista on myös uusien torjunta-aineiden saaminen markkinoille, kun esimerkiksi ympäristö- ja terveyssäädökset ovat tiukentuneet.

Laajemmalla osaamisella, patenteilla ja viljelijöiden sitouttamisella jättiyritykset uskovat pärjäävänsä paremmin markkinoilla.

– Sillä saadaan synergiahyötyjä ja parempaa hallintaa koko toimitusketjuun, eli pystytään paremmin rahastamaan asiakkaita, Niemi sanoo.

Patenttien keskittyminen voi vaikuttaa Suomeen asti

Suomen valtion pääosin omistamassa kasvinjalostaja Borealissa kehitystä seurataan vielä tyynenä.

– Ei tule välittömiä vaikutuksia. Mutta jos patentit geeniresursseista ja menetelmistä keskittyvät niin se voi rajoittaa pienten ja paikallisempien toimijoiden, kuten meidän, toimintamahdollisuuksia, sanoo toimitusjohtaja Markku Äijälä Borealista.

Tässä vaiheessa kansainvälisiä alan suuryrityksiä kiinnostavat kuitenkin lähinnä maissi, soija, puuvilla, riisi ja vehnä.

– Nämä suomalaiset viljelykasvit, kevätlajikkeet ja nurmet eivät ole kovin kiinnostavia kansainvälisten yritysten näkökulmasta. Ne ovat kiinnostuneita soijasta, maissista ja puuvillasta, jotka ovat niitä kasveja jotka tuovat rahaa, Niemi vahvistaa.

Mutta myös Niemi näkee, että jos jättiyritysten patentointi menee keskittymisen myötä liian pitkälle, se voi vaikeuttaa tulevaisuudessa myös Suomen omaa kasvinjalostusta.