Lausuntokierros päättyi: jätevesisääntelyn kohtuullistaminen saa huutia liike-elämältä ja virkamiehiltä. Kesämökkiläiset kannattavat esitystä, mutta haluaisivat lievennyksiä vielä lisää. Sadan metrin sääntö nyppii.

Kesämökki.

 

Merkittävä osa Suomen kesämökeistä sijaitsee rantavyöhykkeellä.

 

Kesämökkiläisiä edustava Vapaa-ajan asukkaiden Liitto on tyrmistynyt jätevesisääntelyyn ehdotetusta ns. 100 metrin säännöstä. Sen mukaisesti  rantamökit velvoitettaisiin käsittelemään talousvetensä perustason puhdistusvaatimuksen mukaan.

– Tämä esitys on etenkin rantavyöhykkeen kiinteistöjen osalta turha ja epäoikeudenmukainen, sillä jätevesiasiat on hoidettu muutenkin olemassa olevilla talousjätevesijärjestelmien käsittelyjärjestelmillä ympäristön sietokykyä vahingoittamatta, toteaa Vapaa-ajan asukkaiden Liiton puheenjohtaja Pentti Heikkurinen Liiton lausunnossa.

Lakiesityksen mukaan vaadittavat muutostyöt koskevat ennen vuotta 2004 rakennettuja kiinteistöjä, jotka sijaitsevat enintään sadan metrin päässä rannasta tai pohjavesialueella. Armonaikaa remonteille on 31. lokakuuta 2019 saakka. Heikkurinen huomauttaa, että Suomen puolesta miljoonasta kesämökistä merkittävä osa sijaitsee rantavyöhykkeellä.

– Jos sovelletaan tiukasti perustason puhdistusvaatimuksia, uudelleeninvestointi koskee ehkä jopa 100 000 vapaa-ajanasuntoa. Vaatimusten tiukka toteuttaminen merkitsee jopa satojen miljoonien eurojen jätevesiremontteja noin kolmen vuoden aikana, Heikkurinen ynnää.

Mökkiä kohden lasku pyörii viiden tonnin kahta puolta.

Oikean suuntainen, mutta riittämätön

Kritiikistään huolimatta Vapaa-ajan asukkaiden Liitto kannattaa lausunnossaan ympäristöministeriön lakiehdotusta jätevesisääntelyn kohtuullistamisesta ja selkeyttämisestä nykylaista. Muutokset ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä. Lievennyksiä pitäisi saada lisää.

– Vapaa-ajan asukkaat ja mökkiläiset tuottavat niin pienen määrän jätevettä suhteessa esimerkisi vakinaiseen asumiseen, 15-20 prosenttia. Se ei anna aihetta samanlaiseen investointeihin kuin vakinaisessa asumisessa, Heikkurinen korostaa.

Yli puolet suhtautuu kriittisesti

Lakiesityksen jatkettu lausuntokierros päättyi torstaina. Ympäristöministeriöön jätetyistä 55 lausunnosta valtaosa (56%) suhtautuu kriittisesti ehdotettuihin lievennyksiin (oheinen graafi). Kolmanneksen näkemys on suopea ja noin kymmenesosa ei ota selvää kantaa.

Kotitalouksien lisäksi lakiesityksen peukuttajia on erityisesti maakuntien ely-keskuksissa. Esimerkisi Pohjois-Pohjanmaan elunkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että esitetty lakimuutos on nyt lähellä sellaista, mitä säädösten olisi pitänyt yleisen oikeustajun mukaan olla alun alkaenkin.

 

Grafiikka

 

 

Luontoväki ja teollisuus samaa mieltä

Kritiikkiä sataa erityisesti ympäristöviranomaisten, luontojärjestöjen ja liike-elämän suunnalta. Suomen LVI-liiton ja Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijat HaVeSun yhteislausunnon mukaan lakikiesityksen toteutuessa on vaarana, että suurin osa  haja-asutusalueiden  jätevesien käsittelyjärjestelmistä jää nykyiseen tilaansa.

Vanhan tyyppiset järjestelmät ovat lausunnon mukaan riski erityisesti kiinteistöjen lähiympäristölle  ja aiheuttavat vaaraa sekä ympäristölle että terveydelle. Lausunnon mukaan nykyinen jätevesiasetus on täysin riittävä ja toimiva.

Suomen Luonnonsuojeluliitto on liike-elämän tapaan tyytymätön lakiesitykseen. Liiton mielestä esitys haittaa ympäristöterveyden lisäksi vesienhoitotavoitteiden saavuttamista. Liitto moittii erityisesti määräaikojen pidennyksiä ja poikkeusmahdollisuuksien laajentamista.

– Määräaikaa on pidennetty jo aikaisemmin, joten jokaisen kunnollisen kansalaisen olisi pitänyt ehtiä hoitaa asia kuntoon. Poikkeuksia  parempi vaihtoehto olisi tukimahdollisuus valtiolta tai kunnalta, Luonnonsuojeluliitto huomauttaa.

Luonnonsuojeluliitto ja jätevesien käsittelylaitteistoja valmistava teollisuus ovat samaa mieltä siitä, että perustason puhdistusvaatimukset tulee ulottaa kiinteistöihin 200 metriin saakka rannasta. Lakiesitys ehdottaa sataa metriä. Lain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta, jos eduskunta hyväksyy esityksen.