Meriympäristö oli mitä luultavimmin monisoluisuudenkin alkukoti, ei ainoastaan elämän ylipäänsä.

 

Kiinan Hebein maakunnasta on löydetty fossiiliaineistoa mahdollisesti monisoluisista, aitotumaisista eliöistä noin 1,56 miljardin vuoden takaa, Phys.org kertoo. Aiheesta on julkaistu tieteellinen artikkeli Nature Communications -lehdessä.

Vanhimmat varmasti monisoluisten, makroskooppisten aitotumallisten eliöiden jäänteiksi tunnistetut fossiilit ovat noin 600 miljoonan vuoden takaa. Jos tuoreessa tutkimuksessa aitotumaisiksi väitetyt eliöt todella ovat sitä, monimutkainen elämä saattoi alkaa maapallolla jopa noin miljardi vuotta aiemmin kuin on tiedetty.

Säännöllinen muoto vihjaa yhtenäisestä eliöstä

Elämä maapallolla koostui alkuvaiheessa muutaman miljardin vuoden ajan pelkästään yksisoluisista bakteereista ja arkeista. Vanhimmat bakteerifossiilit tunnetaan noin kolmen ja puolen miljardin vuoden takaa.

Eukaryootit eli aitotumalliset saattoivat kuitenkin siis kehittyä paljon arveltua aiemmin. Eukaryootit erottaa bakteereista tuma, erillinen soluelin johon perimä on pakkautunut. Lisäksi eukaryooteilla on tyypillisesti myös muita soluelimiä, jotka bakteereilta puuttuvat. Monisoluisen elämän tunnusmerkki taas on eliön kolmiulotteisuus, jossa vain pienehkö osa soluista on suoraan kosketuksissa eliön ulkopuolisen ympäristön kanssa.

– Löytömme tuo esiin lähes miljardi vuotta ennen tunnettuja vanhempia merkkejä makroskooppisista, monisoluisista eukaryooteista, Nanjingin geologian ja paleontologian instituutin tutkija Maoyan Zhu sanoo. Hän kollegoineen tutki 167 Hebeistä löydettyä fossiilia, joista noin kolmannes oli säännöllisen muotoisia, mikä viittaa monimutkaiseen, yksittäiseen eliöön.

Säännöllisiä muotoja fossiiliaineistossa oli neljää erilaista. Suurin fossiileista oli mitoiltaan 30 kertaa kahdeksan senttimetriä. Näin suuria monisoluisen elämän fossiileja tunnetaan ennestään vain 600 miljoonan vuoden takaa. Tuolloin suurikokoinen elämä maapallolla muodostui pääosin pehmeärakenteisista merieliöistä.

Ulkopuoliset asiantuntijat keskenään erimielisiä

Brittiläisen Bristolin yliopiston paleontologian professori Phil Donoghue uskoo, että kyseessä on merkittävä löytö. – Ne eivät ole vanhimpia eukaryootteja, mutta varmasti vanhimpia todistettavasti monisoluisia eukaryootteja, hän arvioi. Tämä edellyttäisi, että happitaso maapallolla tuolloin oli riittävän korkea näin isoille eliöille. Donoghue ei itse osallistunut tutkimuksen tekoon, vaan arvioi sitä ulkopuolisena.

Kaikki ulkopuoliset asiantuntijat eivät kuitenkaan ole yhtä vakuuttuneita. Esimerkiksi Oxfordin yliopistossa eläintieteen osastolla työskentelevä vanhempi tutkija Jonathan Antcliffe sanoo: – Mikään asia löydössä ei todista, että näytteet ovat eukaryootteja eivätkä bakteereja. Hänen mielestään löydöt voivat olla yhtä hyvin muinaisia bakteerikolonioita kuin yksittäisiä monimutkaisia eliöitä.

Myös ranskalaisen Poitiersin yliopiston tutkija Abderrazak El Albani asettaa kyseenalaiseksi kiinalaislöydön todisteiden vakuuttavuuden. – Morfologiset todisteet ovat yksinään puutteellisia sen määrittämiseen, olivatko eliöt monisoluisia, eukaryootteja tai monimutkaisia, hän sanoo. El Albani itse väitti löytäneensä Gabonista Länsi-Afrikasta 2,1 miljardia vuotta vanhoja solukolonioita vuonna 2010. Löytö julkaistiin Nature-lehdessä, mutta sen yksityiskohdat kyseenalaistettiin laajalti muiden tutkijoiden toimesta.