Joensuun normaalikoulu on tarttunut toimeen suojellakseen äärimmäisen uhanalaista Saimaan järvilohta. Jo nyt hankittuna on rahat yhteen lohen seurantaan käytettävään radiolähettimeen. Suunnitelmissa on myös paljon muuta järvilohen hyväksi.

Radiolähettimellä varustettu Saimaan järvilohi.

 

 

Joensuun normaalikoulun oppilaat ja opettajat ovat innostuneet äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen suojelusta. Koulu on perinteisesti lahjoittanut kevätkonsertin tuotot hyväntekeväisyyteen.

Viimeiset kaksi vuotta kohde on ollut Unicef, nyt kohdetta etsittiin luonnonsuojelusta. Opettajien kahvipöytäkeskustelussa esille nousi Saimaan järvilohi, musiikinopettaja innostui.

– Sävelsin konserttiin kolmiosaisen teoksen "Lohen lumo". Toisin kuin Saimaan norppaa, järvilohta ei ehkä koeta niin sympaattiseksi, vaikka se on vielä norppaakin uhanalaisempi. Järvilohi on myös symbolinen eläin sillä tavalla, että jos me ei arvosteta meidän omaa lähiluontoa kaikkine eläimineen ja kasveineen, niin miksi me arvostaisimme mitään muutakaan. Laji on ihan ainutlaatuinen meille pohjoiskarjalaisille, Joensuun normaalikoulun musiikinopettaja Heli Samela sanoo.

Konserttituloilla oma nimikkolohi

Kevätkonsertin vapaaehtoisilla pääsymaksuilla pystytään rahoittamaan lähes yksi radiolähetin, jolla järvilohta voidaan seurata. Seurantalaitteen hankinta on ensimmäinen askel suojelutyössä.

– Olisi hienoa saada nimikkolohi, jonka elämää ja kohtaloa voisi seurata, Samela toteaa.

Pääsylipputulojen lahjoitus järvilohelle on kuitenkin vain suuremman kokonaisuuden alku. Saimaan järvilohen suojelemiseksi koulussa on käynnistetty Lohen lumo projekti, joka jatkuu Samelan mukaan ainakin ensi kevääseen saakka.

– Olemme olleet jo varhaisessa vaiheessa yhteydessä Luonnonvarakeskukseen Jorma Piiroseen, joka on nyt meidän yhteistyökumppanimme. Hänen kanssaan olemme suunnitelleet, että minkälaisia konkreettisia toimia me voitaisiin olla tekemässä.

Mukaan kutujoen kunnostukseen ja poikasistutuksiin

Yksi Lohen lumo -projektin tavoitteista on, että oppilaat pääsevät tekemään suojelutyötä myös käytännössä. Projekti on kuitenkin edennyt Heli Samelan mukaan niin vauhdilla, että konkreettiset toimet pyöräytetään käyntiin syksyllä, järvilohen aikataulun mukaan.

– Mahdollisia konkreettisia toimia olisi esimerkiksi kutujoen rantaviivan vieressä pohjan sorastus käsipelillä. Sitähän tehdään pääasiassa helikopterilla, mutta matalammassa vedessä rantojen luona myös käsipelillä. Lisäksi olisi poikasistutustoimintaa ja kalanviljelylaitoksella voimme käydä, Samela listaa mahdollisia toimia.

Projektille on haettu myös avustusta WWF:n Panda-palkinnon kautta. Vuosittain jaettava palkinto on suuruudeltaan 20 000 euroa. Samelan mukaan palkintoa ei ole aiemmin myönnetty Saimaan järvilohen suojeluun.

– Kaikki avustaminen maksaa. Jo pelkkä radiolähetin maksaa kuulemma 300 euroa. Kyllähän kymmenen oppilaan siirtäminenkin, vaikka kutujoella käymään maksaa. Tämä rahoitus on tietenkin epävarma, koska siellä voi olla paljon muitakin hyviä hakijoita. Mutta toivomme tietysti, että järvilohta lykästäisi, Samela sanoo.

Tiedefestivaalilla ratkaistaan lohen ongelmia

Kevään aikana koululaiset ovat perehtyneet Saimaan järviloheen monelta eri kantilta. Joensuussa torstaista lauantaihin järjestettävässä lasten ja nuorten tiede- ja teknologiafestivaali SciFestissa normaalikoululla on monta työpajaa järvilohen ympärillä.

– Työpajoissa voi esimerkiksi uida kuin lohi joessa ja ratkaista ongelmia kuin Saimaan järvilohi, rakentaa yhteisöllisesti Lohen lumo -kuvataideteosta suomu kerrallaan tai valmistaa onnea tuova lohi-amuletti, musiikinopettaja Heli Samela kertoo.