Lämmin kevät on saanut kukat kukkimaan viikkoja etukäteen. Ilmaston lämpenemisen myötä Suomeenkin voidaan tulevaisuudessa odottaa kahta kasvukautta. Tässä vaiheessa on kuitenkin huoli siitä, ehtiikö muu luonto mukaan kukkien varhaiseen kasvupyrähdykseen.

Voikukka kukkii jo toukokuussa.

 

Voikukka kukkii jo toukokuussa.

Biologi Martti Hahtola esittelee synnyinseudultaan Iisalmesta mukanaan tuomaansa lumipallopensasta. Hahtola ei ole koskaan elämässään todistanut näin varhaista kukkaloistoa.

 

Biologi Martti Hahtola esittelee synnyinseudultaan Iisalmesta mukanaan tuomaansa lumipallopensasta. Hahtola ei ole koskaan elämässään todistanut näin varhaista kukkaloistoa.

 

Mansikankukat kukkivat jo toukokuussa. Tarhamehiläinen kukalla.

 

Mansikankukat kukkivat jo toukokuussa. Mehiläinen kukalla.

 

Mikkelissä kielo kukkii jo toukokuussa.

 

Mikkelissä kielo kukkii jo toukokuussa.

 

Mikkelin metsätähti kukkii jo toukokuussa.

 

Mikkelin metsätähti kukkii jo toukokuussa.

Metsäorvokit kukkivat toukokuussa Mikkelissä.

 

Metsäorvokit kukkivat toukokuussa Mikkelissä.

 

Orapihlaja-aita on kukassa jo.

 

Orapihlaja-aita on kukassa jo.

 

Rentukan kukkiminen alkaa toukokuun lopussa olemaan jo ohi.

 

Rentukan kukkiminen alkaa toukokuun lopussa olemaan jo ohi.

 

Mikkelissä syreeni kukkii jo toukokuussa

 

Mikkelissä syreeni kukkii jo toukokuussa.

 

Valtoimenaan kukkivien omenapuiden kukinta alkaa kohta olla lopuillaan. Samoin kirsikkapuun. Pihlaja ja syreeni ovat jo täysin kukassa. Samoin kielot, voikukat, ahomansikat ja metsätähdet. Kaikki kukkivat samaan aikaan. Yleensä tällaisen kukkaloiston keskellä ollaan juhannuksen alla.

– Tämä ei ole mitään tavallista. Tämä aivan poikkeuksellinen, vapun tienoilla alkanut lämpöaalto, on räväyttänyt kevään niin, että se on keskimäärin kolme viikkoa etuajassa. Monet kevätkasvit, joiden pitäisi nyt kukkia, ovat jo lakastuneet. Esimerkiksi leskenlehdet, joiden pitäisi kukkia toukokuun puolivälissä kukkia, ovat nyt selvästi jo kukkineet. Niistä voi enää puhallella höytyjä tuonne taivaalle, biologi Martti Hahtola aloittaa.

Taustalla vaikuttaa Hahtolan mukaan kiistatta ilmaston lämpeneminen. Tulevaisuudessa aikainen kukinta voikin muuttua normaaliksi ajankohdaksi ja Hahtolan mukaan on mahdollista, että Suomessakin on eteläisen Euroopan tavoin useampia kasvukausia.

Ehtivätkö pölyttäjät kukille?

Tässä vaiheessa katse kääntyy pölyttäjiin. Ehtivätkö ne kukkien varhaisen kasvupyrähdyksen tahtiin?

– Minä olen nyt monena vuotena seurannut, että tuleeko kiitäjiä syreeneihin. Nyt kun se on se syreenin kukinta aikaistunut, niin näyttää olevan niin, että kiitäjän kierto ei olekaan. Että ne kiitäjät eivät enää ehdi syreeninautinnoille. Tänä vuonna pelkään, että tämä ero on vieläkin selvempi, Hahtola miettii.

Luonnonpölyttäjiä näkyy muutenkin yhä vähemmän. Sen on Hahtola huomannut.

Näin toimit itse pölyttäjänä

  • Tarvitaan: pitkävartinen tulitikku ja sen päähän pumpulia. 
  • Kaksi omenapuuta (myös yhdellä onnistuu).
  • Käy toisessa puussa ottamassa siitepölyä ja mene pumpulitikun kanssa toiseen puskaan.
  • Voi tehdä samassakin puussa, mutta kahdella menee varmemmin ja ristiin.
  • Itsepölyttäminen on työlästä,.
  • Pienen määrän pystyy tekemään, mutta ei mitenkään suuria määriä.

– Oleellisesti ovat vähentyneet. Sen takiahan mehiläisiä hoidetaan ja jopa pesiä tuodaan hotellien katoille, jotta olisi noita pölyttäjiä. Semmoinen yleinen saastumisen aste vaikuttaa hyönteisiin.

Mansikat ovat jo kukassa. Hahtolan mukaan mansikanviljelijöiden ainoa vaihtoehto tulee olemaan tarhamehiläisten pesien tilaaminen mehiläishoitajilta.

– Kun ne harsojen kanssa ovat kasvattaneet ja ne kukkii normaalia aikaisemmin, niiden täytyy tilata pesiä alueille ja toivoa, että mehiläiset hoitaa sen homman.

Pieniä määriä ihminen voi myös pölyttää itse, mutta runsaana kukkivien omenapuiden pölyttäminen on jo liikaa. Kokonaisten puutarhojen ja viljelmien pölyttämisestä puhumattakaan.

Tässä vaiheessa satonäkymät ovat hyvät

Tässä vaiheessa hän uskaltaa jo ennustaa satoja. Viime vuosi oli huono omenavuosi, mutta tämä vuosi näyttää paremmalta.

– Koska on ollut tuuletonta, ne maahan varisseet omenapuun kukkien terälehdet kertovat onnistuneesta pölytyksestä. Kyllä luvassa pitäisi olla myös hyvä sato, Hahtola ennustaa.

Mahdollinen kylmempi kausikaan ei enää ehdi pilaamaan omenasatoa.

– Kun ne ovat pölyttyneet, ei kylmempikään kausi enää vaikuta niin, että ei tulisi satoa.

Sama tilanne kirsikoiden kanssa. Ja mustikoiden, sillä niiden hallalle herkin vaihe on jo takana. Mustikkakin on kukkinut runsaasti, joten satoennuste näyttää hyvältä.