Täysikuu ja kuu eri vaiheissaan

 

Kuun vetovoiman näkyvin aikaansaannos on vuorovesi. Merenpinta ei kuitenkaan ole ainoa asia, jota kuu liikuttaa: viimeisimmän tutkimustiedon mukaan sama vetovoimavaihtelu vaikuttaa esimerkiksi sademääriin ja jopa heiluttaa kasvien lehtiä. Nykymenetelmillä saadaan entistä tarkempaa tietoa kuun pienistäkin vaikutuksista maapallolla.

Kuun vetovoiman suuruus maapallon eri kohdissa muuttuu jatkuvasti, koska maapallo pyörii ja samalla tietyn paikan etäisyys kuuhun vaihtelee. Merenpinta, maanpinta ja ilmakehä pullistuvat kaksi kertaa vuorokaudessa hieman ulospäin sitä mukaa kun kuun painovoima venyttää pyörivää maapalloa. Myös auringolla on osansa tässä yhtälössä, mutta kuun vetovoiman vaikutus on suurempi, sillä se on lähempänä maata.

13-1-3441549.jpg

 

Kuu liikuttaa meriä ja ilmakehää sekä vähentää sateita

Valtamerten pinta nousee ja laskee kuun vetovoimavaihtelun seurauksena. Vuorovesi-ilmiö näkyy ainoastaan merissä, sillä suuri, yhtenäinen vesimassa pääsee liikkumaan alueelta toiselle painovoiman vaihtelun mukaan. Järvien pinta-ala ei tähän riitä.

Sama ilmiö esiintyy myös ilmakehässä. Kun kuu on korkealla taivaalla tai juuri vastakkaisella puolella maapalloa, ilma pakkautuu sinne tiiviimmin ja samalla ilmanpaine nousee. Tämä vähentää puolestaan sademäärää, osoittivat Washingtonin yliopiston tutkijat.

Tutkimusryhmä analysoi satelliitin avulla kerättyä dataa 15 vuoden ajalta ja pystyi nyt ensimmäistä kertaa todistamaan, että kuun vetovoimavaihtelu on todella yhteydessä muutoksiin sademäärissä. Sadevarustusta ei silti kannata suunnitella kuunkierron mukaan, sillä vaikutus on hyvin pieni, vajaan millimetrin tuhannesosan verran tunnissa.

 

Kasvien lehdet heiluvat kuun tahdissa

Pieniäkin kuun aikaansaamia ilmiöitä saadaan nykyään esille, sillä tietokoneiden laskentakapasiteetti kasvaa jatkuvasti ja satelliitit pystyvät keräämään suuria määriä tietoa koko maapallon alueelta. Avaruusteknologian kehitys mahdollistaa lisäksi koeasetelmat erilaisissa painovoimaolosuhteissa.

Bristolin yliopiston tutkija Peter Barlow analysoi kasvien lehtien liikkeistä 1920-luvulta lähtien kerättyä tutkimustietoa ja yhdisti tämän datan kuun vetovoimasta tehtyihin tietokonemallinnuksiin. Tulokset eivät ole aivan ristiriidattomia, mutta Barlow’n mukaan kuun vetovoimalla ja lehtien liikkeellä oli nähtävissä selvä yhteys.

Vertailukohtana Barlow’lla oli tutkimustietoa kasvien käyttäytymisestä kansainvälisellä avaruusasema ISS:llä. Maassa myös pimeässä kasvatettujen kasvien lehtien liike noudattaa pääosin 24 tunnin sykliä, mutta avaruudessa kasvatetun lituruohon lehdet liikkuivatkin 90 minuutin sykleissä. Asema kiertää maan 90 minuutissa ja ohittaa kuun samassa tahdissa. Tutkimus avasikin jälleen keskustelun siitä, onko kuunkiertoon pohjautuvalla viljelyllä sittenkin jotain tieteellistä pohjaa.