Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola kertoo, että arktisen alueen tutkimuksessa alkuperäiskansojen ja muidenkin kansojen perinnetieto on jäänyt hieman katveeseen. Lapin yliopisto pyrkii elvyttämään tätä näkökulmaa arktisten alkuperäiskansojen tutkimuksellaan.

Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola

 

 

Lapin yliopisto panostaa arktisten alkuperäiskansojen tutkimukseen.

Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola kertoo, että arktisten alkuperäiskansojen tutkimus on tärkeää esimerkiksi siksi, että arktisiin alueisiin liittyy hyvin paljon poliittisia intressejä.

– Arktinen alue on voimakkaan poliittisen kiinnostuksen kohteena. Se on voimakkaan luonnonvarojen hyötykäytön kohteena ja siksi katse pitää kääntää niihin kansoihin jotka asuvat arktisilla alueilla.

Ylä-Kotolan mukaan nykyisessä tutkimuksessa esimerkiksi alkuperäiskansojen perinnetieto on jäänyt paitsioon, ja alkuperäiskansatutkimuksella tätä näkökulmaa pyritään elvyttämään.

– Jos ajatellaan ekologisia muutoksia niin täytyy huomioida traditionaalisen tiedon merkitys. Traditionaalista tietoa ei ole pelkästään alkuperäiskansoilla, sitä on kaikilla kansoilla, mutta ehkä tämäkin tiedon muoto on vähän jäänyt katveeseen tieteellisessä keskustelussa.

– Tavallaan tällainen hieman kulunutkin esimerkki liittyy Grönlantiin, jossa aikanaan viikinkisivilisaatio tuhoutui, koska ei ollut riittävää tietoa alueesta, traditionaalista tietoa, mutta vastaavaan aikaan alueen alkuperäiskansasivilisaatio pystyi elämään Grönlannissa, Ylä-Kotola vertaa.

 

"Tutkijatohtorin tehtävä tukee Lapin yliopiston arktiset alkuperäiskansat profiloitumistoimea"

Filosofian tohtori ja Saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on hiljattain nimitetty arktisten alkuperäiskansojen tutkimuksen tutkijatohtoriksi Lapin yliopistoon.

Tutkijatohtorin tehtävä tukee Lapin yliopiston arktiset alkuperäiskansat -profiloitumistoimea, johon yliopisto on saanut Suomen Akatemian rahoituksen, kertoo Mauri Ylä-Kotola.

– Tämä on mielestäni tärkeä lisä Lapin yliopiston kansainväliseen alkuperäiskansatutkimukseen. Jos ajattelemme Klemetti Näkkäläjärven uraa, niin hänhän on hyvin merkittävästi tutkinut kieltä että kulttuuriantropologiaa ja on pystynyt rakentamaan eri tyyppisiä multidisiblinäärisiä yhteyksiä omassa tutkimustyössään, Ylä-Kotola kertoo.

Ylä-Kotolan mukaan Näkkäläjärven valinta tukee hyvin Lapin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen asetelmaa.

– Jos ajatellaan hänen työtään, niin siinä korostuu saamelainen alkuperäiskansayhteisö, kulttuurisen tiedon rakentuminen ja kulttuurin muutos.

Uutta näkökulmaa arktiseen tutkimukseen

Ylä-Kotola näkee, että arktinen alkuperäiskansatutkimus tuo uutta näkökulmaa hyvin moneen tutkimusalaan arktisen tutkimuksen piirissä.

– Uskoisin, että kansainvälisen arktisen alkuperäiskansatutkimuksen tutkijatohtorin tehtävä on yksi esimerkki sen tyyppisestä tutkimussuuntautuneisuudesta, jolla tätä näkökulmaa, arktisten kansojen tietoa elinolosuhteistaan arktisella alueella, voidaan tuoda arktiseen poltiikkatutkimukseen, yhteiskuntatutkimukseen, sosiologiaan, kulttuurin- ja taiteiden tutkimukseen.

– Siinä painopiste on ehkä erityyppinen kuin tässä luonnonvarojen hyväksikäyttöön ja ehkä myös turvallisuus-poliittiseen keskusteluun keskittyneessä arktisessa tutkimuksessa.

Ylä-Kotola on vakuuttunut siitä, että vahvalla kansainvälisellä yhteistyöllä arktinen alkuperäiskansatutkimus saa hyviä tuloksia.

– Uskoisin, että hyvällä kansainvälisellä yhteistyöllä, Sámi allaskuvlan kanssa ja erityyppisten yliopistojen kanssa arktisella alueella, tätäkin näkökulmaa voidaan uudelleen elvyttää.