Ruokaa jää syömättä satoja miljoonia kiloja – silloin se päätyy kiertoon energianlähteeksi. Mutta kuinka hävikkiruoka saataisiin paremmin ihmisten polttoaineeksi? Yksi ratkaisu olisi jakeluverkosto ruoanjakajien tueksi.

Ruoka ruokajonoihin

 

Ainakin 10 prosenttia Suomessa tuotetusta ruoasta joutuu roskiin. Määränä se tarkoittaa miltei 500 miljoonaa kiloa. Isoin osa, yli kolmannes, hävikistä syntyy kotitalouksissa.  Vähävaraisten avuksi lahjoitettava ruoka on kuitenkin paljolti peräisin kaupoista -  ja sitä jakelua uusi lakialoite pyrkii edistämään.

 

 

Kaavio ruokahävikistä

 

 

Joukko kansanedustajia haluaa laajaa keskustelua hävikkiruoan tehokkaammasta jakelusta vähävaraisille. Mikäli elintarvikelainsäädäntöä muutettaisiin aloitteen mukaisesti, ruokakaupat, kuntien keittiöt ja ruokalat sekä leipomopuotien kaltaiset myymälät velvoitettaisiin luovuttamaan syömäkelpoiset, myynnistä poistetut elintarvikkeet ruoka-avuksi. Tällä hetkellä esimerkiksi kauppojen hyväntekeväisyys perustuu vapaaehtoisuuteen.

Millaisia ruokamääriä avustuskäyttöön sitten olisi saatavilla? Kauppojen hävikki arvioitiin muutama vuosi sitten koko määrältään 65-75 miljoonaksi kiloksi. Suinkaan kaikki siitä ei sovellu lahjoitettavaksi, elintarvikemääräysten vuoksi. Nyt järjestöille lähtevä osuus lienee 10 prosenttia.

Suurista päivittäistavaraketjuista SOK arvioi ruoka-apuun lähtevän hävikkinsä osuuden "merkittäväksi", Kesko kertoo vähävaraisille ohjautuvan noin 30 prosenttia ruokahävikistä.

Kuntien keskuskeittiöistä ja ruokaloista osa toimii nykyään yhtiömuotoisina. Lakialoitteessa ehdotettu "kunnallisten toimipisteiden" jakeluvelvoite törmäisi siis pykäläviidakkoon ennen toteutumistaan.

Millaista ruokamäärää velvoittaminen sitten koskisi? Päiväkotien, vanhainkotien, sairaaloiden, koulujen ja ammatillisten oppilaitosten ruokahävikki on laskettu olevan yhteensä noin 38 miljoonaa kiloa. Kuntien ruokaloiden hävikki ei kuitenkaan kokonaan hyväntekeväisyyteen sovellu: esimerkiksi lautaselle jääneitä tähteitä voi hävikistä olla kolmasosa.

Aloitteessa mainittujen leipomopuotien ja vastaavien hävikkiä ei tässä yhteydessä ole arvioitu.

Lahjoitusruoan kuskaus kiireistä, vaikka kunta tukisi

Vähävaraiset hakeutuvat leipäjonoihin ympäri Suomen, joten ruoka-avun tarvetta ei järjestöissä vähätellä. Lakialoite ei kuitenkaan ota huomioon avustustyöntekijöiden voimavaroja, ajattelee palveluesimies Hanna Kuisma Yhteinen pöytä -projektista Vantaalta.

– Jos [hyväntekeväisyyteen tarjottavan] hävikkiruoan volyymi äkkiä kasvaa, miten siinä käy? Kenttä ei ole valmis vielä. Miten on logistiikan ja kylmäketjujen tilanne, jotta hävikki pysyy syötävänä ja turvallisena? Pienillä toimijoilla ei ole resursseja suuriin investointeihin.

Kansanedustajien aloitteen taustalla on halu herättää keskustelua juuri toimintamalleista, eli siitä, kuka osallistuisi ruoka-avun toimittamiseen hävikkinsä antavien ja ruoan jakavien välikätenä.

Vantaalla lahjoituksia kokoavaa ruokavarastoa ja kuljetuksia rahoittavat kaupunki ja seurakuntayhtymä, ja silti logistiikka on palveluesimies Hanna Kuisman mukaan haaste.

Päivittäistavarakaupassa on järjestöjen rajalliset voimat huomattu, eikä lakialoite saa siksi johtaja Ilkka Niemiseltä kiitosta kuin keskustelunavauksena.

– Ruoka-apuun sopiva kaupan hävikki on hyvin pieni osa elintarvikehävikin kokonaisuudesta, Nieminen muistuttaa ja viittaa ainakin siihen, että selvästi kauppoja suuremmasta osasta hävikkiä on vastuussa ruokateollisuus.