Duffe on opaskoirana jo vanha konkari.
 
POMC-geenin virhe altistaa erityisesti labradorinnoutajat lihomiselle. Virhe on palveluskoirilla kolme kertaa yleisempi kuin seurakoirilla.
 
 

Koira tulee tunnetusti jääkaapille, mutta kukahan siellä sen oven avaa? Jos sinä ja noutajasi kärsitte ylipainosta, voi teillä olla enemmän yhteistä kuin ymmärrättekään: viallinen geeni. Suomalaisprofessori on tutkimuksesta innoissaan ja kaavailee jatkotutkimusta nimenomaan täkäläisistä koirista.

Cambridgen yliopiston tutkijat havaitsivat, että vain kahdella koirarodulla esiintyy lihottava geenivirhe. Kumpikin on kiinnostavasti noutajarotua.

Sama geeni ja sama virhe löytyy myös ihmiseltä ja joiltain ihmisiltä geeni puuttuu kokonaan. Vaikutus on sama kuin koirilla: innostus syömiseen ja lihominen.

Ihmisellä geenin geenivirhe tai geenin puuttuminen on tosin harvinaista, joten sen taakse ei nyt kannata ihan täysin mennä.

Jopa 4 kiloa painavampi

Tutkimuksissa virhe löytyi labradorinnoutajilta ja sileäkarvaisilta noutajilta. Sileäkarvaisia noutajia ei yleisesti pidetä ylipainoisena rotuna, mutta punnituksissa geenivirhe näytti vaikuttavan painoon. Labradorinnoutajat taas ovat tunnettuja tanakasta ulkomuodostaan.

Suomen sileäkarvaiset noutajat ry:n puheenjohtaja Tiina Sudensalmi toteaa, että sileäkarvaiset eivät Suomessa juurikaan kärsi ylipainosta.

- En tiedä, että johtuuko se siitä, että Suomessa sileäkarvaiset ovat pitkälti niin sanottuja käyttökoiria ja rodussa vaaditaan eleganttia ulkonäköä. Labradorinnoutajat ovat jakautuneet selvästi näyttely- ja käyttölinjaan, ja rodun sisällä näyttäisi olevan aika eri tyyppisiä koiria. Sileäkarvaisissa tälläistä jakoa ei ole. Joka tapauksessa liikalihavuus tulee pitkälti hihnan päästä, oli rotu mikä hyvänsä.

Geenivirheen aiheuttamaa ylipainoa ei lasketa enää grammoissa: virhettä kantavat koirat ovat keskimäärin 1,9-4 kilogrammaa painavampia kuin muut. Ylipainon määrä riippuu siitä, että esiintyikö virhe yksin- vai kaksinkertaisena.

Lihomista käsi tassussa

Kehittyneissä maissa puolet sekä ihmisistä että koirista on ylipainoisia. Myös ylipainosta johtuvat sairaudet ovat lajeilla pitkälti samat.

Lihomisen perussyyt ovat kuitenkin ne tutut: liikaa energiaa ja liian vähän liikuntaa. Tämä ei silti selitä kaikkea, sillä koirien kohdalla omistajat säätelevät koirien liikkumista ja ruokamäärää.

Tutkimukseen osallistui 301 sekä lemmikki- että palveluskoiraa. Eläinlääkintäalan ammattilaiset punnitsivat koirat ja selvittivät omistajilta muut taustatiedot.

POMC:n virhe

Cambridgen yliopiston tutkijaryhmä kävi läpi alkujaan kolmea mahdollista geeniä, jotka saattaisivat liittyä koirien ylipainoon. Kahdesta ei löydetty yhteyttä, mutta kolmannesta, POMC-geenistä puuttui pulskilla koirilla osa.

POMC säätelee kylläisyyden ja nälän tunnetta mielihyvämekanismin kautta. Viallinen geeni aiheuttaa siis sen, että koira tunnistaa nälän mutta ei kylläisyyttä.

Joka kolmannelta seurakoiralla on geenivirhe. Palveluskoiralinjan koirilla virhe oli huomattavasti yleisempi, sillä jopa kolmella neljästä on kyseinen virhe.

Herkuilla tottelevaisuutta

Labradorinnoutajat ovat rodullisesti helppoja kouluttaa, miellyttämishaluisia ja rauhallisia.

Palveluskoiriksi näyttäisivät valikoituvan ne yksilöt, jotka ovat persoimpia ruokapalkkioille. Koulutuksessa käytetään paljon ruoalla palkitsemista, ja aina nälkäinen koira tekee taatusti parhaansa.

Tutkijat toteavat, että ruokapalkkio on labradorinnoutajien kohdalla kaksiteräinen miekka. Toisaalta koiralla on kova motivaatio, mutta toisaalta kilot saattavat kertyä huomaamatta.

Geenivirhe ei aiheuta pelkästään nälkää. Se parantaa myön koiran energiataloutta, jolloin koira käyttää jokaisen joulen tarkkaan. Ja tietysti lihoo.

Suomessa hyvä geenipankki

Geenivirheen ja lihomisen yhteyttä pidetään labbisten kohdalla melko ilmeisenä, mutta ilmaan jää siis kysymyksiä.

Tutkimus saakin molekyyligenetiikan professori Hannes Lohen innostumaan. Jos geenikartaoituksen avulla voidaan tunnistaa virhettä kantavat koirat, voidaan ruokintaohjeet laatia uudelleen ja ehkäistä terveysongelmia. Samalla ehkä saadaan uutta tietoa myös ihmisen ylipainoisuuden taustoista.

- POMC-geenin toimintaa ja merkitystä ylipainoisuuteen on ollut haastava tutkia. POMC-puutosta kantavia ihmisiä on vähän ja hiirimalleilla geeni toimii eri tavalla. Koirien samankaltaisuus ihmisen kanssa tarjoaa erinomaisen mallin jatkotutkimuksiin, toteaa professori Lohi

Professori Lohen johtama tutkimusryhmä selvittää nimenomaan koirien geeniperäisiä sairauksia Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin suojissa. Koirangeenit-hanke kerää koirien geeniperimää ja näytteitä on kerätty lähes 60 000 suomalaisesta koirasta.

- Tarkastimme jo löydetyn geenivirheen vajaalta 400 koiralta, joista meillä on perimäsekvenssit valmiina. Mukana oli neljä labradoria. Niiltä ei löytynyt samaa virhettä. Sen sijaan yhdeltä koiralta löytyi mahdollinen uusi mutaatio POMC-geenistä, mutta asian varmistaminen vaatii vielä lisäanalyyseja.

- Geenipankissa on satojen labradorinnoutajien ja sileäkarvaisten näytteitä, ja harkitsemme laajempaa kartoitusta. Olisi kiinnostavaa tarkastella geenivirheen yhteyttä eri käyttäytymisprofiileihin noutajaroduissa. Tuloksia voisi olla odotettavissa muutaman viikon päästä siitä kun saamme reagensseja tilattua, professori Lohi kaavailee.

Labradorinnoutaja on puoli vuosikymmentä ollut Suomen suosituin koirarotu.