Maapallon ilmakehä oli 2,7 miljardia vuotta sitten ohuempi.
 

Ilmakehän paksuus oli 2,7 miljardia vuotta sitten korkeintaan puolet nykyisestä. Tähän tulokseen päätyi tuore tutkimus, jossa ilmanpaine määritettiin laavan sisään muodostuneista kaasukuplista.

Tuohon aikaan planeettamme elämä käsitti vain yksisoluisia eliöitä. Vallitsevan käsityksen mukaan ilmakehä olisi ollut nykyistä paksumpi. Näin on päätelty sen pohjalta, että nuoren Auringon säteily oli tuolloin 20 prosenttia vähäisempää. Paksumpi ilmakehä olisi kompensoinut vajausta pitäen maapallon sulana ja lämpötilan elämälle suotuisena.

Ensimmäisen varjon tämän käsityksen ylle heitti fossiiloituneista vesipisaroista vuonna 2012 tehty tutkimus. Siinä ilmakehän paksuudeksi saatiin vain puolet tämänpäiväisestä.

Nyt sama tiimi tutkijoita on käyttänyt luotettavampaa menetelmää, joka perustuu laavan kaasukuplien kokoon. Tulos on yhtäläinen: planeettamme ilmakehän paksuus 2,7 miljardia vuotta sitten oli puolet tai jopa vain neljänneksen nykyisestä.

Miksi ilmakehä oli ohuempi? Vaikka vapaata happea oli huomattavasti vähemmän kuin tänään, se ei riitä selitykseksi. Tutkijat ehdottavat, että kyse oli typen kierron epätasapainosta. Eliöt ovat sitoneet typpeä ilmakehästä runsaammin kuin sitä on vapautunut takaisin, minkä myötä ilmakehä on ohentunut.

Päätelmä on täysin ristiriitainen suosittuun selitykseen nähden, jonka mukaan planeetallamme oli muinoin riittävän lämmintä elämälle juuri typen runsauden aiheuttaman kasvihuoneilmiön vuoksi. Jos tutkimuksen päätelmät pystytään vahvistamaan, moni käsitys nuoren Maan ilmakehästä joutuu remonttiin.