Siitepölypilveä voi luulla jopa saderintamaksi.

 
 

Silminnäkijähavainto keskiviikkoillalta:

– Minä oli illalla Pyhäjärveen kuuluvassa Sarvisalonsaaressa, ja ruvettiin siellä ihmettelemään järven yli Kiteeltä lähestyvää sadetta. Kun rintama oli vastarannalla Suitsansaaren ja muiden saaren yllä, tajusimme sade nousee puista, ettei ole edes sadepilviä, Sirpa Suomalainen kertoo lomapaikaltaan.

Tutkija vahvistaa maallikkojen havainnon:

– Valokuvan ja sen kuvauksen perusteella veikkaisin kyseessä olevan runsas paikallinen männyn siitepölyesiintymä. Mänty tuottaa runsaasti siitepölyä, joka voi tuulen mukana lähteä liikkeelle silmin nähtävänä pilvenä, kommentoi tutkija Sanna Pätsi Turun yliopiston aerobiologian yksiköstä.

Runsaat siitepölymäärät näkyvät kellertävänä peitteenä pinnoilla:

– Jos puhutaan männyn siitepölystä erityisesti, ovat runsaat siitepölymäärät tavallisia. Kellertävänä näkyvä pölykerros pinnoilla on tavanomainen ilmiö näin alkukesästä. Männyn kukinta on vasta alkanut ja kukinta kestää yleensä parisen viikkoa. Kukinnan jälkeen tarvitaan kuitenkin kunnon sade, joka huuhtoo siitepölyn pois pinnoilta ennen kuin siitä päästään kokonaan eroon, Pätsi jatkaa.

Allergikoilla on vielä viikkoja kärsittävänä

Allergikkojen piinaa kestää:

– Jos taas puhutaan allergiaa aiheuttavista siitepölyistä, ei tämä vuosi ole ollut mitenkään erityisen poikkeuksellinen. Tosin heinien siitepölykausi on vasta alkamassa ja pujon kukinta alkaa vasta heinäkuussa, joten näiden osalta tilanne jää nähtäväksi, Pätsi suhteuttaa.

...ja kestää:

– Kokonaisuudessaan siitepölykausi sen sijaan jatkuu elokuun loppupuolelle asti. Tällä hetkellä koivun kukinta on päättynyt tai on päättymässä maan pohjoisosia lukuun ottamatta. Pohjois-Suomessa kukinta jatkuu vielä.

Yksi asia jää mysteeriksi. Kun viime lauantaina satoi ensi kertaa pariin viikkoon, asvaltilla maantien urissa oli lätäköiden reunoilla vaaleaa vaahdonnäköistä möhnää. Maallikko luuli hetken, että maidon keräysauto tai talkkirekka olisi valuttanut lastiaan tielle, mutta sitä samaa oli lätäköissä 50 kilometrin matkalla. Mistähän oli kyse?

– Tähän kysymykseen on osaa ottaa kantaa, kun en ole nähnyt mistä on kyse. Männyn siitepöly kerääntyy usein sateen jälkeen lätäköiden reunoille ja pohjaan muodostaen kellertäviä rantuja, mutta tuon sotkun on voinut muodostaa jokin muukin, esimerkiksi maantiepöly pitkän kuivan kauden jälkeen, Sanna Pätsi pohdiskelee.