Alkukesästä peurat viihtyvät tienvarsien ojissa, jossa kevätkesän tuore nurmi houkuttaa niitä aterioimaan. Varsinkin kantavilla peuralehmilä on kova ravinnontarve.

Peurat usvaisella pellolla

 

Peurat tulevat pelloille ruokailemaan heti kevään alussa, ja tämä ojanpenkoilla ja ojan pohjilla ruokaileminen saattaa sekin kuulua siihen kuvioon, sanoo riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström.

 

Autoilija hätkähtää poikkeuksetta huomatessaan peuran tien pientareella.

Useimmiten sirojalkainen hirvieläin säntää päätä pahkaa tien yli tai kääntyy takaisin tulosuuntaan.

Näin kevätkesälllä peurat saattavat myös jäädä ojaan seisoskelemaan.

Ojanpenkalta peurat löytävät vihreää ravitsevaa ruohoa ja heinää.

– Sirpa Kuhlström

Riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström Suomen Riistakeskuksen Etelä-Hämeen aluetoimistosta vahvistaa epäilyn, että ojassa kasvava uusi ruoho vetää peuroja syömään ojan pohjalle ja tien pientareelle.

– Nyt kun on ollut kohtuullisen kuiva kevät viime päivien sateita lukuun ottamatta, niin siellä ojan pohjalla on varmaan kosteutta jäljellä ja sieltä se uusi, vihreä ruohon on lähtenyt hyvään kasvuun. Se on peuroille tärkeää ravintoa tässä alkukeväänä, selittää Kuhlström peurojen käyttäytymistä.

Peuroilla on usein vakituiset pellot, joilta ne tietävät saavansa apetta. Keväällä ja alkukesästä vain harvoilla pelloilla riittää ruokaa.

–  Pellot on vasta kynnetty ja mustalla mullalla. Oraat vasta vähän kasvamassa. Ojanpenkalta sen sijaan peurat löytävät vihreää ravitsevaa ruohoa ja heinää.

Suolaa, suolaa

Harri Mansikkamäki Rengon Riistanhoityhdistyksestä ei hämmästele tien ojissa keväällä seisoskelevia peuroja. Maukkaan ruohon lisäksi peuroilla saattaa olla toinenkin houkutin.

– Talven jäljiltä ojien varsilla on tiesuolaa, jota peurat innokkaasti syövät, sanoo Mansikkamäki.

Samoilla linjoilla on riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström.

– En pidä sitä ollenkaan mahdottomana. Vaikka teiden suolausta on viime vuosina vähennettykin, ei sekään ole pois suljettu vaihtoehto. Suola on saattanut joitakin peurayksilöitä erityisesti houkuttaa ojan pohjalle.

Viisaat peuralehmät tarvitsevat nyt kipeästi ravintoa

– Tässä vaiheessa valkohäntäpeuralla on uudet syntyvät vasta peuralehmän vatsassa ja ne viime keväänä syntyneet alkavat näillä hetkillä olla niitä ylivuotisia . Siihen on paha vastata, että kumpia ne (ojan poskessa ruohoa syövät) mahtaisivat olla. Voisi kuvitella, että ne ovat niitä viisaita peuralehmiä , jotka sitä hyvää ravintoa syövät, riistasuunnittelija Sirpa Kuhlsröm pyörittelee.

Luonnostaan peurat pelkäävät äänekästä liikennettä.

Talven jäljiltä ojien varsilla on tiesuolaa.

– Harri Mansikkamäki

– Ei valkohäntäpeurakaan siihen tien viereen välttämättä jää eikä pysähdy. Yleensä ne karttavat tieliikennettä. Ruoka on oikeastaan ainoa, mikä niitä voi houkuttaa pysähtymään ja jäämään.

Parhaillaan valkohäntäpeuralehmillä on vasat vatsassaan ja ne ovat juuri karkottaneet ylivuotiset vasat elinpiiristään.

– Ylivuotiset eläimet ovat kyllä vähän sellaisia, että ne saattavat mennä ja poukoilla tässä vaiheessa, kun niitä emät alkavat karkoittaa pois siitä omasta elinpiiristään. En poikein usko, että ne malttaisivat siihen ojan pohjalle jäädä.