Mehiläinen levittää siitepölyä, kerää mettä ja tuottaa hunajaa, mutta miten se osaa löytää kymmenien pesälaatikoiden joukosta kotiin, juuri omalle pesälleen? Hajun perusteella. Voi sitä mehiläistä, joka ajautuu väärään pesään.

Mehiläisiä pesässään

 

Mehiläiset löytävät hajun perusteella oikeaan pesään.

 

Janakkala

Mitä lähemmäksi Pekka Peltotalon kotia ja mehiläistarhaa lähestytään, sitä kapeammaksi käy tie. Saloistentie voisi olla paremmassakin kunnossa. Asfalttiin on "joku syönyt" reikiä.

Sitten käännytään hiekkatielle. Ollaan Janakkalan korpiylängöllä, niin lukee myös luomuhunajapurkin kyljessä.

 

Mehiläishoitaja nostaa mehiläispesän kantta

 

Pekka Peltotalolla on italialaisia mehiläisiä.

 

Peltotalolla on hyvät olosuhteet tarhata mehiläisiä. Lääniä riittää, mehiläiskuntia ei tarvitse sijoittaa ihan kotipihaan. Ne voivat olla kävelymatkan päässä.

Kotipihan tuomesta ja marjapensaista korviin kantautuu melkoinen pörinä, jos uskaltautuu tarpeeksi lähelle. Työmehiläisillä on kiire: aurinko paistaa, kukat kukkivat, pitää pölyttää ja kerätä mettä.

– Pölytystyön arvo Suomessa on arvioitu kuusinkertaiseksi hunajasadon arvoon verrattuna, muistuttaa mehiläishoitaja Pekka Peltotalo mehiläisten tärkeästä tehtävästä.

Peltotalon mehiläispesien ympäristöstä löytyy paljon erilaisia luonnonkukkia, mikä maistuu myös valmiissa hunajassa.

Aikainen vuosi tulossa?

Aurinkoisen toukokuun päivän saldoksi Peltotalo arvioi, että pesään mehiläisten matkassa kantautuu siitepölyä, mutta hieman myös mettä. Varsinaista satoa ne eivät vielä kerää.

Pääsato kerätään kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin, joskus pitempäänkin.

– Pekka Peltotalo

– Pääsato kerätään kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin, joskus pitempäänkin. Mutta epäilenpä, että tänä vuonna tulee aikainen vuosi. Vattu ja maitohorsma ovat oikeastaan ne pääsatokasvit. Saattaa olla, että ne kukkivat jo ennen heinäkuun puoliväliä, luonnehtii Peltotalo mehiläisten urakkaa.

Maistiaiset uudesta hunajasta saadaan yleensä juhannuksen jälkeen. Jos kukinta etenee nopeasti, ja säät ovat suotuisat, ehkä maistiaisia on tarjolla hieman aikaisemminkin.

Kodin tuttu tuoksu

Pekka Peltotalon mehiläiskuntamäärä vaihtelee 70:stä 80:een. Joskus niitä on ollut yli satakin. Mutta miten ihmeessä mehiläinen löytää takaisin juuri omalle pesälleen palatessaan työmatkaltaan? Hajun perusteella, tietää Peltotalo.

 

Mehiläishoitaja tarkastaa mehiläispesäänsä

 

  – Joka pesällä on ominaistuoksunsa. Niillä on luontainen kyky löytää tuoksun perusteella omaan pesäänsä. Näkökin tietysti hiukan auttaa. Ne tietävät, että jos pesä on tarhassa tietyssä päässä, niiden on helppo se löytää. Jos on samanväriset pesät tasaisessa rivissä, niin keskimmäisen pesän mehiläisille tulee eniten harhalentoja.

– Vieraan pesänkin mehiläinen otetaan vastaan, jos sillä on jotain tuotavaa, eli siitepölyä tai mettä. Mutta jos se yrittää väkisin tulla pesään, silloin vartijamehiläiset saattavat tappaa sen tai eivät päästä sitä pesään.

Jos sää on huono varsinkin loppukesällä, eikä kukkia ole enää, saattaa käydä niin, että heikompi pesä ryöstetään.

– Vahvat pesät käyttävät oikeuttaan ja käyvät hakemassa toisesta pesästä tavaraa.