Suomessa mehiläishoitajien määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Sekään riitä, sillä luonnonpölyttäjien määrän vähentyessä on pölytyspalveluille enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Pölytyspalveluista on maailmalla tullut jo suuren luokan bisnes.

Yksi Arto Niemisen 300 000 tuhannesta mehiläisestä pölytyshommissa.  

 

Mikkeliläinen Arto Nieminen on toiminut mehiläistenhoitajana yli vuosikymmenen. Mehiläisten lukuisten pistojen myötä niille pistoillekin on tullutv jo immuuniksi.

 

– Isä, eikö mekin voitaisi hommata mehiläispesiä, kysyi Arto Niemisen poika vuonna 2004 ja osoitti lehdessä ollutta mehiläisistä kertovaa juttua.

Siitä se sitten lähti. Mikkeliläisen Arto Niemisen tie mehiläishoitajiksi. Kun Nieminen haki kaksi ensimmäistä pesäänsä Pohjanmaalta, ei esimerkiksi Etelä-Savosta löytynyt vielä kovinkaan monia mehiläishoitajia. Toisin on nyt. Yksistään Etelä-Savossa mehiläishoitajia on jo 70.

Mehiläistenhoito Suomessa

  • Mehiläishoitajien liiton jäsenmäärä määrä on noussut 2010-luvulla 1700:sta 2500:aan.
  • Suurin osa toimii mehiläistenhoitajana vain sivutoimisesti tai harrastusmielessä.
  • Suomen mehiläishoitajien liittoon kuuluu arviolta 75 prosenttia mehiläistenhoitajista, joten  Suomessa on arviolta reilusti yli 3000 mehiläistenhoitajaa.

Koko Suomessa mehiläishoitajien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana ja noussut jopa 3000:een.

Pölytyspalvelut ovat maailmanluokan bisnes

Niemisen omistamien mehiläispesien määrä on alun jälkeen kymmenkertaistunut. Suomessa tuottavien mehiläispesien määrä on viimeisen viiden vuoden aikana noussut 35 000:sta 50 000:een.

Suomen luvut jäävät vielä pieniksi, kuun niitä vertaa siihen, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Pölytysbisneksen suunnannäyttäjämaat ovat kaukana edellä.

Esimerkiksi USA:ssa mehiläistarhaus on ollut iso bisnes jo vuosia. Jo vuonna 2008 USA:ssa käytettiin pölytyspalveluun 2,5 miljoonaa pesää. Kun Suomessa pesiä kuljetetaan auton perässä kulkevalla, pienellä umpinaisella peräkärryllä, USA:ssa pesiä kuljetetaan rekoilla.

Maailman mittakaavassa pölytyspalveluiden rooli on ruoantuotannossa valtava.

– Kolmannes sadosta tulee pölytyspalveluiden kautta.  On laskettu, että hyönteispölytyksen arvo on 153 miljardia euroa. Se on noin 10 prosenttia koko ravinnontuotannon arvosta, Suomen mehiläishoitajain liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen kertoo.

Pölytysbisnekselle on tilausta koko ajan enemmän, sillä olosuhteista johtuen pölytys alkaa levätä koko ajan enemmän tarhamehiläisten varassa.

– USA:ssa vallitsee maanviljelyssä todellinen monokulttuuri. Viljellään vaikka mantelia suurilla alueilla ja käytetään runsaasti erilaisia kemikaaleja ja kasvinsuojeluaineita, joten pesäpaikkoja monipuolisempaa kasvillisuutta kaipaaville luonnonpölyttäjille ei oikein enää ole, Suomen mehiläishoitajain liiton tiedottaja Tuula Lehtonen kertoo.

– Saa nähdä, että kuinka arvokkaaksi pölytys vielä tuleekaan, Lehtonen aprikoi.

”Kun luonnonpölyttäjät vähenevät, niin tietenkin se pölytys pitää jollain korvata”

Luonnonpölyttäjien, kuten mehiläisten ja kimalaisten määrä on vähentynyt viime vuosien aikana myös Suomessa. Tämä on yksi suuri syy mehiläistenhoitobuumin takana.

– Se näkyy meillä kyllä. Ja tietenkin se, että ihmiset ovat huolissaan pölyttäjistä. Se herättää mielenkiintoa ja tuo uusia ihmisiä meidän alalle. Mehiläishoito tuntuu olevan nyt suosittu harrastus. Ja trendi näyttää kasvavan, Suomen mehiläishoitajain liiton tiedottaja Tuula Lehtonen kertoo.

Suosio kasvaa myös tilaajapuolella.

– Esimerkiksi viljelijät ovat nyt hyvin kiinnostuneita tuosta pölytyspalvelusta. Eli siitä, että mehiläispesiä vuokrataan viljelyksille. Kun luonnonpölyttäjät vähenevät, niin tietenkin se pölytys pitää jollain korvata, Lehtonen toteaa.

"Kuin virtaavan veden tai tulen seuraamista – ei tähän kyllästy"

Myös Arto Nieminen on huomannut luonnonpölyttäjien vähentyneen. Se näkyy ja kuuluu omasta puhelimesta.

– Marjanviljelijät kyselee yhä enemmän pesiä pölytyspalveluun. Se on merkki pölyttäjien vähyydestä, Nieminen kertoo.

Hän on joutunut sanomaan monille kyselijöille ei-oota. Pesiä toimitetaan niille yhteistyökumppaneille, joiden kanssa on tehty yhteistyötä jo kauan.

– Meillä tämän mansikkaviljelijän kanssa ollut vuosia yhteistyökuvio. Sieltä soitettiin taas keväällä, että nyt olisi kukkia. Että tarvitsisi pölyttäjiä.

Nyt mikkeliläisen mansikkaviljelmän laidalla komeilee jo useampi Niemisen ampiaispesistä. Enää ei Nieminen aio pesien määrää lisätä, sillä Etelä-Savon Energia Oy:n lämpölaitospäällikkö Nieminen hoitaa mehiläisiä päätyönsä ohella. Niemisen poikakin joutui lähtemään muihin töihin Helsinkiin.

Pölytysbisneksessä riittäisi siis töitä uusille tekijöille. Arto Nieminen toimii omien toimiensa ohella uusien mehiläistenhoitajien kummina ja toivookin alalle lisää uusia tekijöitä.

– Kysyntää olisi. Ja ehdottomasti suosittelen uusia ihmisiä mukaan. Kun meille otettiin ensimmäiset mehiläispesät, alkoi katsoa tienlaitoja ihan eri tavalla. Mitkä kasvit kukkii milloinkin ja missä olisi hyvä pesäpaikka. Tämä on kuin virtaavan veden tai tulen seuraamista, ei tähän kyllästy.