Helsingin edusta lainehtii, kun muun Suomen merenlahtia jo kattaa jää.
 

Meri ja urbaani lämpö luovat mikroilmaston.

Helsingissä Kaivopuisto ja Lauttasaari ovat arvostettuja, merellisiä asuinalueita. Sää ei kuitenkaan aina suosi maan kalleimpien neliöhintojen kaupunginosia. Jos talvi jää leudoksi – kuten se ilmastonmuutoksen takia yhä useammin jää – lapset eivät pääse Kaivopuistossa pulkkamäkeen koko talvena, vaikka 30 kilometrin päässä Nuuksion kansallispuistossa hiihdetään.

Meri lykkää talvea

Ennen kuin Suomenlahti jäätyy, meri lämmittää ilmaa yllään. Koska vallitsevat tuulet ovat lounaiset eli mereltä maalle päin, lämpöä siirtyy tuulen mukana merellisiin kaupunginosiin. Jos lämpötila silloin pysyttelee pitkään nollan vaiheilla, pienikin poikkeama lämpötiloissa riittää erottamaan mikroilmastot: Rannoilla sataa päivästä toiseen vettä. Vain muutaman kilometrin päässä sisämaassa lämpötila on pari astetta pakkasella, ja lumipeite kasvaa päivä päivältä.

Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Achim Drebs on perehtynyt kaupunkien mikroilmastoihin. Hänen mukaansa meren vaikutus ei ulotu kovin pitkälle sisämaahan, ei välttämättä edes kapeita merenlahtia pitkin. Tällaiset matalat lahdet myös jäätyvät usein kokonaan paljon ennen kuin Etelä-Helsingin edusta näyttää merkkiäkään jään muodostumisesta.

 

Helsinginniemi työntyy ulkosaariston rajoille asti, joten meri vaikuttaa Helsingin säähän huomattavasti. Esimerkiksi Turun ilmastoon meri vaikuttaa paljon vähemmän, koska Turku sijaitsee laajojen metsäsaarten suojassa – vaikka merenrantakaupunki onkin.

Kesää se viivyttää

Alkukesästä meri toimii päinvastoin. Suomenlahti on vielä kylmä, ja rannoille muodostuu sen vuoksi kylmä sumu, samanlainen kuin se, josta San Francisco tunnetaan. Silloin merellisissä kaupunginosissa koetaan hyytäviä sumupäiviä, kun kehäteiden varsilla saatetaan jo nauttia helteestä.

Esimerkiksi kesällä 2015 juhannusviikon sunnuntaina Helsingin edustalla Harmajan majakkasaarella oli iltapäivällä lämpöä vain 10,2 astetta ja ilman suhteellinen kosteus nousi 100 prosenttiin. Samaan aikaan kaupungin ydinkeskustan kupeessa Kaisaniemessä mittarit näyttivät 13,1:tä astetta ja 83 prosenttia. Helsinki-Vantaan lentokentällä sen sijaan vallitsi jo melko kesäinen sää: lämmintä 18,4 astetta ja kosteus vain 55 prosenttia.

City huokuu lämpöä

Helsingin keskustan ja Nuuksion talvinen lämpötilaero ei selity pelkästään meren lämmittävällä vaikutuksella. Muutakin tarvitaan. Achim Drebs tietää, mitä.

Drebs ajoi vuoden ajan mittausautolla kerran viikossa Helsingin keskustassa. Tulokset osoittivat, että Rautatieaseman ja Forumin tienoilla on keskimäärin pari astetta lämpimämpää kuin vajaan puolen kilometrin päässä Kaisaniemessä. Kyse on rakennusten ja muun infrastruktuurin aiheuttamasta urbaanista lämpösaarekeilmiöstä.

Nuuksioon verrattuna eroa kasvattaa rakennuskannan lisäksi vielä se, että järviylängön korkeimmat kalliot nousevat yli sadan metrin korkeuteen. Se vastaa jo noin asteen pudotusta lämpötilassa.

Drebs vertaa sään mikroilmiöitä globaaliin ilmastonmuutokseen. Se nostaa planeetan keskilämpötilaa keskimäärin kaksi astetta. Suomessa lämpötila voi kuitenkin nousta peräti kuusi astetta.