Kimpparoskiksen ansiosta Risto Ala-Reinin jätehuolto maksaa vain 8 euroa kesältä.

 
 
Risto Ala-Reini säästää kymmeniä euroja vuodessa yhteiskäytössä olevan jäteastian ansiosta.

 

Risto Ala-Reini säästää kymmeniä euroja vuodessa yhteiskäytössä olevan jäteastian ansiosta.

 

Kuntaliitto kehottaa mökkiläisiä hakemaan kunnallisiin jätemaksuihin alennusta tai vapautusta, mikäli mökkiä käytetään harvoin tai ei lainkaan.

Esimerkiksi vain kesäkäytössä olevien kiinteistöjen ei ole pakko kuulua jätehuollon piiriin talvisin.

Kuntaliiton erityisasiantuntijan Tuulia Innalan mukaan jätelaki velvoittaa mökkiläiset liittymään kunnalliseen jätehuoltoon.

Käytännössä mökkiläinen voi hankkia jäteastian ja tilata sille säännöllisen tyhjennyksen. Kustannusten jakamiseksi monet muodostavat naapureiden kesken jätekimppoja.

Mikäli alueella ei ole tarjolla kiinteistökohtaista kuljetusta, sekajäte viedään jätelaitoksen järjestämään keräyspisteeseen, jonka käyttäjät maksavat vuotuista aluekeräysmaksua.

Jätteiden polttaminen kiinteistöllä on pääsääntöisesti kiellettyä. Sama pätee sekajätteen viemiseen esimerkiksi kauppojen kierrätyspisteisiin.

Jäteratkaisuista väännetty kättä oikeudessa asti

Jätehuollon hinnat vaihtelevat alueittain ja palvelutason mukaan. Osviittaa hinnoista saa omakotitalojen jätemaksuista.

Omakotitalot, jotka hoitavat kompostoinnin itse, maksoivat viime vuonna jätehuollosta liki 200 euroa.

Sekajäteastioiden tyhjennys maksoi keskimäärin 7–12 euroa kerralta riippuen astioiden koosta ja jätteen määränpäästä.

Kesämökeillä kustannukset riippuvat tyhjennyskerroista ja yhteistyöstä naapurien kanssa.

Mikäli vapaa-ajan asunto on ympärivuotisessa käytössä, periaatteet jätehuollon hoitamisessa ovat vastaavat kuin vakituisessa asumisessa.

Vapaa-ajan asuntojen jäteratkaisuista on väännetty kättä oikeudessa asti.

”Useimmiten oikeus on ollut sitä mieltä, että myös vapaa-ajan asumisen jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti ja se voi maksaa kohtuullisesti”, Innala sanoo.

Ylitarkastaja Sirje Stén ympäristöministeriöstä kertoo, että kunnan jätehuoltoyhtiö saa tuottaa vain kohtuullista voittoa eli maksut määräytyvät kustannusten mukaan.

Jätemaksun perusteita voivat olla jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat.

Kunta saa myös periä perusmaksua, jota kutsutaan usein ekomaksuksi. Sillä katetaan muun muassa aluekeräyksen ja neuvonnan kuluja. Omakotitalon ekomaksu on keskimäärin 34 euroa vuodessa.

Mökkiläisillä pitää olla vapaus valita

Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtajan Pentti Heikkurisen mielestä mökkiläisten täytyy saada itse ratkaista jätehuoltonsa. Kelvollinen ratkaisu on myös se, että mökillä kompostoidaan biojätteet, poltetaan kartongit ja tuodaan sekajätteet kaupunkiin.

Heikkurinen arvioi, että kunnissa käytetään pääsääntöisesti maalaisjärkeä, eikä esimerkiksi velvoiteta kaikkia mökkiläisiä maksamaan ympärivuotista jätemaksua. Nykykäytännön mukaan vapaa-ajan asunnon jätehuoltoratkaisu syynätään vain, jos kiinteistössä tehdään remontti.

Risto Ala-Reini on ratkaissut mökkinsä jätehuollon perustamalla naapureiden kanssa yhteisen jätepisteen.

Kuortaneen Länsirannan viisi vierekkäistä mökkiä käyttävät 240 litran jäteastiaa, joka tyhjennetään neljän viikon välein touko–syyskuun aikana.

”Asukasta kohden maksu on vain kahdeksan euroa kesältä. Jos käyttäisimme paikallisen jäteyhtiön yhteisiä astioita, olisi maksu noin 50 euroa mökkiä kohden”, Ala-Reini ynnää tyytyväisenä.