Kevät on edennyt hurjaa vauhtia lämpimien säiden ansiosta. Osansa kasvupyrähdyksestä on saanut myös mustikka, joka kukkii jo monin paikoin eteläisessä Suomessa.

Kukkivaa mustikkaa

 

Mustikka kukkii jo lämpimillä paikoilla eteläisessä Suomessa. Nyt kaivataan leppeää sadetta ja pelätään hallaöitä.

 

Mistä on kyse?

  • Eteläisen Suomen lämpimillä ja suojaisilla paikolla mustikka kukkii jo
  • Mustikan varhainen kukkiminen heti toukokuun alussa ei ole kovin yleistä, sanoo tutkija Kauko Salo Luonnonvarakeskuksesta
  • Mustikan kukka kestää kolmen asteen pakkasen

Huhtikuun lopulla alkanut lämmin sää on saanut luonnon heräämään ja moni luonnossaliikkuja on voinut vain hämmästellä sitä, kuinka nopeasti eri lajit ovat lähteneet kasvuun. Eteläisen Suomen lämpimillä ja suojaisilla paikolla mustikka kukkii jo.

25 vuotta sieni- ja marjasatoja tutkinut Kauko Salo Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että mustikan varhainen kukkiminen heti toukokuun alussa ei ole kovin yleistä.

– Lämpimiä toukokuita on ollut aiemminkin ja silloin mustikan kukinta on osunut lähemmäs toukokuun puoliväliä, kertoo Luken vanhempi tutkija Kauko Salo.

– On otettava huomioon myös mustikan kasvupaikka. Jos on sopiva valoisa etelärinne, niin mustikan kukat aukeavat aikaisemmin kuin metsän sisällä.

Toiveissa leppeää sadetta

Mustikan kukinnassa on aina vaarana halla, joka voi viedä osan sadosta. Kauko Salo kertoo, että mustikan kukka kestää kolmen asteen pakkasen.

– Jos sää menee ankaran hallan puolelle, miinus viiteen asteeseen, niin mustikan kukka kärsii.

Mustikan kannalta nyt olisi hyvä, että saataisiin sateita, mutta ei suuria lämpötilojen vaihteluita.

– Ei ääreviä sään vaihteluita eli hellepäivä ja hallaöitä.

Mustikka on hyvä toipumaan

Kolme vuotta sitten esimerkiksi itäisen Suomen alueella 20-30 prosenttia mustikkaversostoista paleltui, mutta useimmiten tuhot ovat pienempiä ja paikallisempia.

– Mustikka on onneksi hyvä toipumaan. Mustikalla on hyvä juuristo ja se pystyy tuottamaan hyvin nopeasti uusia versoja, mutta ainahan se on menetys, jos maanpäällinen versosto paleltuu joko talven tai kevätahavien aikana.

– Paleltumisvaurio tietää aina hävikkiä mustikkasatoon. Niihin paleltuneisiin verson osiin ei tietenkään synny kukkia, joten mustikkaa saadaan sitten vasta seuraavina vuosina sillä samalla kasvupaikalla.