maanantai, 2. toukokuu 2016

Myös matelijat näkevät unia

parta_agama_uni-630x400.jpg

 

Australialainen parta-agama näkee unta-ainakin sillä on samanlainen REM-univaihe kuin ihmisellä.

 

Syvä uni ja vilkeuni eivät olekaan nisäkkäiden ja lintujen yksinoikeus.

Uusi tutkimus paljastaa, että aiemmin nisäkkäiden ja lintujen erityispiirteeksi uskotut univaiheet ovat evoluutiossa luultua vanhempaa perua. Myös matelijoilla on syvän unen vaihe sekä REM-unta, johon ainakin ihmisellä kuuluu myös unien näkemistä.

Vesikalvolliset eli amniootit ovat nelijalkaisten selkärankaisten eläimien ryhmä, johon kuuluvat nisäkkäät, matelijat ja linnut. Koska aiemmin uskottiin, että syvän unen ja REM-unen vaiheet olisivat poissulkevasti nisäkkäiden ja lintujen ominaisuus, ajateltiin että nämä univaiheet olisivat kehittyneet kahteen kertaan sen jälkeen kun linnut ja nisäkkäät kehittyivät nykyisten matelijoiden kanssa yhteisistä edeltäjistä.

Tutkija Mark Shein-Idelson kumppaneineen Max Planck -instituutista löysi syvän unen ja REM-unen australialaiselta liskolta parta-agamalta. Science-lehdessä julkaistu tutkimus viittaa siihen, että nämä univaiheet ovat kehittyneet jo kaikkien vesikalvollisten yhteiselle edeltäjälle yli 300 miljoonaa vuotta sitten.

Tutkijaryhmä mittasi viiden parta-agaman aivojen sähköistä aktiivisuutta unen aikana. Ihmisten ja muiden nisäkkäiden tapaan liskojen silmät liikkuivat muulloin paitsi syvän unen aikana.

Niiden unirytmi oli kuitenkin hyvin kiihkeä. Siinä missä ihminen käy yön aikana läpi keskimäärin neljä tai viisi sykliä REM-unesta syvään uneen ja takaisin, parta-agamat ehtivät vaihtaa univaiheesta toiseen 350 kertaa noin 80 sekunnin sykleissä.