keskiviikko, 11. toukokuu 2016

Neuvostoliitolla oli salainen kuualus – kuulento jäi silti haaveeksi

01_NL_kuualus-2-630x400.jpg

 

Kaikki tietävät, että ensimmäinen ihminen Kuussa oli Neil Armstrong. Mutta oli hyvin vähää vaille, ettei nimi olisi ollut Aleksei Leonov. Tällainen olisi ollut hänen laskeutumisaluksensa.

Vaikka Neuvostoliitto aikanaan kiisti jyrkästi edes yrittäneensä kilpailla Yhdysvaltain kanssa ensimmäisestä miehitetystä kuulennosta, sillä oli käynnissä massiivinen hanke kosmonautin saamiseksi ensimmäisenä Kuun kamaralle.

Itse asiassa kaksi hanketta, joiden väliseen kilpailuun suuren ja mahtavan itänaapurin kuuhaave kariutui.

Näistä toteuttamiskelpoisimman teki Sputnikin ja Juri Gagarinin lentojen takana ollut pääsuunnittelija Sergei Korolev. Se oli kopioitu pääpiirteissään Yhdysvaltain Apollo-ohjelmasta.

Suunnitelman mukaan kosmonautit olisi laukaisu matkaan jättimäisellä N-1-kantoraketilla, jonka nokassa oli uudenlainen kolmipaikkainen avaruusalus sekä kuuhunlaskeutumisalus.

Näistä on edelleen muistona nykyinen avaruusasemamiehistöjen taksi, luotettava Sojuz-alus, joka kehitettiin näitä kuulentoja varten: sen laskeutumiskapselin päällä oleva pallomainen kiertorataosa on edelleen muistona siitä, että alus oli suunniteltu kuumatkoihin.

 

02_NL_kuualus

 

Kuulaskeutujan ylimpänä osana on passiivinen telakointiportti ja sen alla asennonsäätöön tarkoitetut rakettimoottorit. Pallomaisessa miehistöosassa on kaksi pientä ikkunaa, yksi telakoitumista ja toinen laskeutumista varten. Alaosassa on laskeutumisosa moottoreineen, laskutelineineen ja alas Kuun pinnalle vievine portaineen. Tästä kuvakulmasta katsottuna ulko-ovena toimiva luukku ja portaat ovat vastakkaisella puolella.

Kummallinen kuualus

Kaksi kosmonauttia olisi suunnitelman mukaan matkannut Kuuhun Sojuz-aluksen kuumatkaversiolla, jonka lyhennenimi oli LOK venäjän kielen sanojen “Kuun kiertorata-alus” mukaan.

Kuulaskeutuja olisi ollut telakoituna siihen, mutta alusten välissä ei ollut tunnelia. Siksi kuulaskeutujaan piti siirtyä LOKista avaruuskävelyllä.

Toinen ero Apolloon oli laskeutujan koko: se oli noin 30 prosenttia pienempi ja kevyempi, koska N-1:n rahtikapasiteetti oli pienempi kuin amerikkalaisella Saturnus V -kantoraketilla.

Laskeutujaan olisi mahtunut vain yksi ihminen, joskin viimeisessä suunnitelmassa alukseen oli saatu toinenkin paikka.

Kolmas ero amerikkalaisiin oli se, että suunnitelmissa oli lähettää etukäteen laskeutumispaikalle tyhjä kuualus siltä varalta, että laskeutumiseen käytetty alus ei toimisi. Kumpikin alus olisi suunnistanut Kuun pinnalle jo etukäteen Kuuhun laskeutuneen Lunokhod-kuukulkijan mukaan.

Tämän kauko-ohjatun kulkijan avulla olisi etsitty sopiva paikka ja joka olisi toiminut majakkana.

Kuussa kosmonautti olisi voinut oikeastaan vain käydä nopeasti kävelyllä, ennen kuin hän olisi palannut kiertoradalle ja telakoitunut LOKiin.

Sen jälkeen kosmonautti olisi siirtynyt jälleen ulkokautta kuukivet mukanaan avaruuskävelyllä LOKin sisälle. Kuulaskeutuja olisi Apollojen tapaan hylätty ja ohjattu putoamaan Kuuhun.

 

Uusi-rakettikuva

 

Neuvostoliiton N1-kantoraketti oli hieman amerikkalaista Saturn V:ttä pienempi, vaikka sen ykkösvaihe yksin onkin maailmanhistorian tehokkain rakettivaihe. Neuvostoliiton kuuohjelman ratkaisi lopulta se, että N1:n laukaisut päättyivät epäonnistumisiin.

Jokainen koelento epäonnistui

Laskeutumisalusta testattiin Maan kiertoradalla ilman miehistöä neljä kertaa vuosina 1970 ja -71, ja se todettiin toimivaksi. Kosmonautit harjoittelivat jo kuulentoa varten, ja ensimmäiseksi ihmiseksi Kuun pinnalla valittiin ensimmäisen avaruuskävelyn tehnyt Aleksei Leonov.

Mutta kun jättiraketti N-1 räjähti jokaisella koelennollaan ja hanke lopetettiin toukokuussa 1974, päätettiin myös koko miehitetystä kuulennosta luopua.

Nolosti päättynyt kuuhanke tuli julkisuuteen vasta 1990-luvun alussa. Vasta nyt kuualuksia on esitelty julkisesti – viimeksi Lontoon Science Museumissa maaliskuun puolivälissä sulkeutuneessa Cosmonauts-näyttelyssä.

Tekniikkaa

Kuulaskeutuja LK-1

Korkeus: 5,2 m

Laskutelineiden leveys: 5,4 m

Laskeutujan suurin massa:
(ilman laskeutumismoottorit sisältävää osaa)
– laskeutuessa 2 950 kg
– noustessa 3 800 kg

Miehistö: 1 henkilö (myöhemmissä versioissa 2)

 

03_NL_kuualus_moskovassa