Metallinpaljastimella tehtyjä muinaisjäännöslöytöjä ilmoitetaan Museovirastolle moninkertainen määrä parin vuoden takaiseen verrattuna. Muinaisia esineitä etsivät harrastajat ovat kuitenkin huolissaan lisääntyneestä piittaamattomuudesta. Löytöjä yritetään tehdä kielletyillä alueilla, ja lain edellyttämiä ilmoituksia jätetään tekemättä.

Metallinpaljastimilla aarteita etsiviä

 

Kanta-Hämeen menneisyydet etsijät ovat tuttu näky Etelä-Suomen pelloilla.

 

Mistä on kyse?

  • Metallinilmaisimilla aarteiden etsiminen on suosittu harrastus.
  • Harrastuksen kasvaessa, myös lieveilmiöt ovat lisääntyneet. Kaivauksia tehdään kielletyissä paikoissa.
  • Muinaisjäännöslöydösilmoitukset ovat moninkertaistuneet parissa vuodessa.

 

Päijät-Hämeessä on löydetty kuluvana keväänä merkittäviä muinaisaarteita.

Hämeenkoskelaisesta pellosta löytyi hopearahakätkö toukokuun alkupuolella. Muutama päivä hämeenkoskelaislöydöksen jälkeen, asikkalalaispellosta löytyi tuhatvuotias viikinkimiekka.

Harrastajamäärä on varmasti kasvanut tuhansilla uusilla ihmisillä viimeisen kolmen vuoden aikana.

– Reijo Hyvönen

Yhteistä peltolöydöksillä on se, että ne ovat löytyneet muinaismuistoja metallinilmaisimilla etsivien harrastajien avulla.

– Harrastajamäärä on varmasti kasvanut tuhansilla uusilla ihmisillä viimeisen kolmen vuoden aikana. Sekin on kuitenkin huomattu, että mitä enemmän on tehty löytöjä, sitä enemmän on tullut ongelmia. Olemme kuulleet maanomistajilta runsaasti juttuja, että heidän maillaan on pyöritty metallinilmaismien kanssa lupaa kysymättä ja kaivettu kuoppia, Reijo Hyvönen Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöistä kertoo.

Hyvönen peräänkuuluttaa vastuullisuutta harrastamiseen.

Hän on huolissaan, että laeista ja hyvistä tavoista piittaamattomat harrastajat vetävät lokaan myös vastuulliset harrastajat.

– Ei ole hyvä juttu, että harrastus on niin voimakkaassa kasvussa. Samaan aikaan myös piittaamattomuus on lisääntynyt. Mennään muun muassa kielletyille alueille, eikä löydetyistä esineistä tehdä lain vaatimia ilmoituksia, Hyvönen summaa.

Maanomistajat näreissään

Myös Museovirastossa on pistetty merkille, että harrastajien aarrejahti on kuumentanut tunteita.

– Harrastajien määrä on kasvanut runsaasti viime vuosina, ja myös ihmisten negatiivisesti kokemat asiat ovat lisääntyneet. Kielletyillä muinaisjäännöspaikoilla on kaiveltu. Lisäksi on ollut tapauksia, että ei ole maanomistajien kanssa sovittu, jos heidän maillaan kaivetaan, Museoviraston erikoistutkija Päivi Maaranen toteaa.

Metallinetsintää harrastava Hyvönen ja Museoviraston tutkija Maaranen toivovat, että harrastajat tutustuisivat Museoviraston harrastusohjeisiin ennen harrastuksen aloittamista.

– Metallinilmaisimen käyttö on jokamiehen oikeus, mutta kaivaminen muun muassa muinaismuistoalueilla ei totisesti ole. Sekin helpottaisi, että harrastajat olisivat maanomistajiin yhteydessä, varsinkin jos on lapio mukana, silloin säästyttäisiin monilta ongelmilta, Hyvönen kiteyttää.

 

Metallinilmaisinharrastajia aarrejahdissa

 

 

Nyrkkisääntö: satavuotiaasta löydöstä aina ilmoitettava

Vaikka metallinilmaisinetsintöihin liittyvät negatiiviset lieveilmiöt ovat arvioiden mukaan lisääntynyt, myös kansalaisten lainvaatimat muinaisjäännösilmoitukset tehdyistä löydöistä ovat moninkertaistuneet muutamassa vuodessa.

Löytöilmoitusten hurja lisääntyminen kertoo erikoistutkija Maarasen mukaan harrastuksen suosion kasvusta.

Nettikeskusteluissa tulee paljon vastaan sellaista ilmapiiriä, että löytöjä jätetään ilmoittamatta todella paljon.

– Päivi Maaranen

– Löytöilmoitukset ovat moninkertaistuneet esimerkiksi vuodesta 2012, jolloin vastaanotimme ilmoituksia 200. Viime vuonna löytöilmoituksia tuli peräti 3 400 kappaletta, Maaranen kertoo.

Sitä ei tarina kuitenkaan kerro, kuinka paljon löytöjä jää ilmoittamatta.

Muinaismuistolain mukaan kaikki sata vuotta, tai sitä vanhemmiksi arvioidut maalöydöt pitäisi aina ilmoittaa Museovirastolle tai maakuntamuseoon.

– Ihmiset esittävät erilaisia arvioita siitä kuinka paljon ilmoituksia jää tekemättä. Nettikeskusteluissa tulee paljon vastaan sellaista ilmapiiriä, että löytöjä jätetään ilmoittamatta todella paljon. Todellisuutta on mahdoton tietää, Maaranen toteaa.

Metallinpaljastamien hinnat tippuneet

Vuosikymmeniä metallinetsintää harrastanut Reijo Hyvönen kertoo, että harrastuksen kasvua selittää myös se, että laitteiden hinnat ovat tippuneet runsaasti viime vuosina.

Hyvösen aloittaessa harrastusta 1990-luvun alussa metallinpaljastimista sai maksaa nykyrahaan muutettuna jopa 3 000 euroa. Tälllä hetkellä kohtuuhyviä metallinilmaisimia saa muutamalla satasella.

– Kaikkein halvimmat eivät ole tietysti kovinkaan hyviä. Ne eivät näytä riittävän syvältä ja niiden erottelevuus on sitä sun tätä, mutta jo jollain 300:lla eurolla alkaa saada ihan kohtuuhyviä laitteita, Hyvönen valaisee.