Useita konkursseja tehneen Sodankylän Pahtavaaran kultakaivoksen asbestipäästöjä punnitaan parhaillaan Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Alueen poronhoitajien mukaan aitaamattoman kaivoksen jätealtaisiin on hukkunut poroja. Lapin ja Kainuun Ely-keskusten mukaan Pahtavaaran konkurssin seisauttaman kaivoksen ympäristöasiat ovat kunnossa.

Lapin ja Kainuun Ely-keskus tarkastivat konkurssin seisauttaman Pahtavaaran kaivoksen jätealtaita toukokuussa 2016.

Konkurssin seisauttaman Pahtavaaran kaivoksen jäteallas toukokuussa 2016.

Poroja Pahtavaaran kaivoksen alemmalla jätealtaalla toukokussa 2016. Altaan kerrostuneessa rikastusjätteessä ja jätevesissä on myös asbestia.

 

 

Toukokuun lopulla Pahtavaaran kultakaivoksen kahdella jätealtaalla on vilskettä. Ylemmällä altaalla uiskentelee kymmeniä vesilintuja. Alemmalla altaalla on suokukkoja ja tyllejä parhaissa kevätpuvuissaan. Ryhmä poroja laiduntaa entisen jängän ja nykyisen alemman altaan reunaheinikossa ja makoilee rikastushiekalla.

Kolmannen konkurssin jälkeen kaivos on seisonut pari vuotta. Kaikkiaan kolme Ruotsi-taustaista kaivosyhtiötä on tehnyt konkurssin Pahtavaarassa. Terra Mining Oy (1996–2000), ScanMining Oy (2003–2007) ja viimeksi Lappland Goldminers Oy (2008–2014). Nyt viimeksi mainitun yhtiön konkurssipesän pestaamat seitsemän työntekijää vartioi aluetta ja tekee tarpeelliset huoltotyöt.

Lapin ja Kainuu Ely-keskukset tekivät kaivoksella ympäristötarkastuksen viime keskiviikkona.  Yle Lapin uutiset sai tietää tarkastuksesta ja luvan seurata tarkastusta konkurssikaivoksen pesänhoitajalta, asianajaja Mikko Tiilikalta Helsingistä.

Ely pihtaa tietoa

Valvovan viranomaisen eli Lapin Ely:n tietoa panttaava menettely ansaitsee tulla kerrotuksi uutisjutussamme.

Rovaniemellä Lapin Ely-keskus vaikeni tarkastuksesta, vaikka olimme tarkastusta edeltävänä maanantaina pyytäneet kattavia ajankohtaisia tietoja kaivoksen ympäristöpäästöistä. Maanantaina ylitarkastaja Tiina Kämäräinen ilmoitti tietojen antamisen kuuluvan tiistaina töihin tulevalle ylitarkastaja Sakari Murtoniemelle.

Tiistai- iltana ylitarkastaja Murtoniemi ilmoitti sähköpostissa olevansa työmatkalla keskiviikkona mainitsematta että kyse oli juuri Pahtavaaran ympäristötarkastuksesta. Samalla hän lähetti sähköpostilla Ahma ympäristö Oy:n Pahtavaaran vuoden 2015 tarkkailuraportin.

Konsultti: Päästöt vähäisiä

Vesi Pahtavaaran kahdessa jätealtaassa on harmaanvihertävää huolimatta siitä, että tuotanto on seisonut konkurssin takia kaksi vuotta. Alemmasta selkeytysaltaaksi nimetystä altaasta purkuputkea pitkin juoksee vettä alajuoksun suuntaan Koserusojaan, joka laskee Ala-Postojokeen ja edelleen Kitiseen.  Purkuvesi ei ole sekään kirkasta.

Pahtavaaran kaivoksen ympäristötarkkailusta on vastannut vuodesta 1996 konsulttiyhtiö Lapin Vesitutkimus Oy, jonka nimi muutettiin Ahma ympäristö Oy:ksi vuonna 2003. Lapin vesitutkimus teki aikanaan Talvivaaran kaivoksen ympäristönvaikutusten arviointeja.

Ahman vuoden 2015 tarkkailuraportin mukaan nyt kaksi vuotta seisseen Pahtavaaran kaivoksen jätevesien vaikutukset alapuolisiin vesistöihin ovat vähäisiä tai olemattomia. Koska tuotantoa ei ole, uutta rikastusjätettä altaisiin ei tule. Päästöt syntyvät vuosien 1996–2014 välisen ajan yhteensä noin 14 vuoden tuotannosta.  

Tarkastuskäynnillä ylitarkastaja Murtoniemi totesi, että mitään erityistä sanottavaa Pahtavaaran päästöistä ei tällä hetkellä ole.

– Lähinnä typpipitoisuudet ja jonkun verran menee tuosta rikastushiekasta siinä olevia aineita, että tietysti siinä on jonkun verran näitä rikastuskemikaaleja, vastasi patopenkalla Lapin Elyn Murtoniemi kysymykseen, mitä haitta-aineita jätealtaista kulkeutuu alapuoliseen vesistön.

Patoturvallisuutta tarkastanut Kainuun Elyn patoylitarkastaja Timo Regina katsoi jätepatojen olevan kunnossa. Hän arvioi, että patoja voidaan joutua korottamaan, jos kaivosoikeudet ostanut kanadataustainen yhtiö Rupert Resources aloittaa tuotannon Pahtavaarassa joskus tulevaisuudessa.

Kaivoksen pato petti vuonna 2012 ja aiheutti jätevesipäästön ympäristöön. Sen jälkeen patoja on vahvennettu, viimeksi konkurssipesän voimin.    

Asbestista vaaraa työntekijöille

Lapin Elyn antamien tietojen jälkeen paljastuu paikallisten ihmisten kertomusten perusteella, että jokin Pahtavaaraa koskeva prosessi on meneillään jossakin viranomaisessa. Kysyttäessä Lapin Ely ilmoittaa, että korkeimman hallinto-oikeuden KHO:n puitavana ovat kaivoksen asbestipäästöt. Paljastuu, että Murtoniemi on kirjoittanut asiasta lausuntoa KHO:lle samana päivänä kun Yle kysyi häneltä kattavia tietoja kaivospäästöjen nykyvaiheista.

Murtomäen nyt lähettämästä Vaasan hallinto-oikeuden viime maaliskuussa (2016) antamasta ratkaisusta paljastuu, että Pahtavaaran malmin asbesti kulkeutuu jätevesiin. Malmissa on peräti 12–20 prosenttia asbestimineraali tremoliittia.

Konkurssipesä ja lupaviranomaiset ovat eri mieltä asbestiongelman hallinnasta Pahtavaarassa. Kaivosyhtiö ja nyttemmin konkurssipesä haluaa ongelmaan halvemman hallintakeinon kuin lupaviranomaiset. Siksi asia on KHO:n puitavana.

Yhtiön vaatimusta jatkava konkurssipesä vaatii että lupaviranomaisten kaivostuotannon ajaksi velvoittama jätevesien kierrätys lopetetaan. Jätevedet voitaisiin laskea pintavalutuskentän läpi alapuoliseen vesistöön. Konkurssipesän mukaan asbestia sisältävän jätevesien kierrätyksestä aiheutuu altistumisvaara tuotantotiloissa kaivoksen työntekijöille.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden mielestä jätevesiä tulee kierrättää pienempien ympäristöpäästöjen saavuttamiseksi ja työntekijät suojata asbestilta. Yhtiön/konkurssipesän mielestä tämä tulee kohtuuttoman kalliiksi saavutettuun hyötyyn nähden. Nyt asia on siis KHO:n punnittavana. Asialla on merkitystä Pahtavaaran kaivoksen mahdollisen tulevan tuotannon kustannusten kannalta.  

Hallinto-oikeuden aiemmassa (2015) ratkaisussa viitataan THL:n lausuntoon, jonka mukaan asbestista ei ole ollut terveyshaittaa kaivosalueen ulkopuolella, mutta tarkkailua on määrätty tehostettavaksi.     

Porot ja linnut laiduntavat asbestialtailla

Oikeuden ratkaisuista käy ilmi, että asbestia on rikastunut jätealtaille ja että sitä on vedessä. Tämän uutisjutun kuvausten aikana kaivosalueella oli runsaasti poroja. Ryhmä poroja laidunsi myös alemmalla jätealtaalla, jonka yläosassa kasvaa heinikkoa. Osa porosta makoili rikastushiekalla. 

Epäselväksi jää kuinka perusteellisesti asbestin kulkeutumista ympäristöön ja esimerkiksi poroihin on tutkittu.

Kaivos on Sattasniemen paliskunnan porolaitumien keskellä. Poromies Jukka Kaaretkosken mukaan huonosti aidattu kaivosalue on vaarallinen poroille. Hänen mukaansa tiedetään, että vuosien kuluessa jätealtaisiin on menehtynyt ainakin kolme poroa joista kaksi hirvasta ja yksi härkä. Ne ovat juuttuneet sitkaaseen saviseen rikastushiekkaan ja lopulta kuolleet.

Kaivoksen konkurssipesän ja viranomaisten mukaan heillä ei ole tietoa porokuolemista. Paliskunta vaatii kaivosalueen kunnollista aitaamista, koska vaarana ovat altaiden lisäksi jyrkät louhokset niin poroille kuin ihmisille.