Painajaiset ja uniongelmat piinaavat kaamosmasentujia

 

Kaamosmasennus onkin yhtä yleistä pohjoisessa ja eteläisessä Suomessa, kertoo tutkimus.

 

Kaamosmasennusta potevilla ihmisillä on muita useammin painajaisia ja unettomuutta, toteaa Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus.

Tutkimuksessa huomattiin myös, että kaamosmasennus on yleisempää iltaihmisillä kuin aamuvirkuilla.

Painajaisia näki usein 16 prosenttia kaamosmasennuksesta kärsivistä, kun muista ihmisistä niitä näki vain kaksi prosenttia. Unettomuutta kaamosmasentuneista koki peräti joka neljäs, kun oireettomilla unettomuutta oli kahdeksalla prosentilla.

"Nykyisin tiedetään, että osa ihmisistä on jo biologiselta rytmiltään enemmän iltaihmisiä ja osa aamuihmisiä. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että kaamosmasennuksesta kärsivistä iltatyyppejä oli 36 prosenttia ja aamutyyppejä 21 prosenttia. Sitä vastoin kaamosoireettomista iltaihmisiä oli vain 10 prosenttia ja aamuihmisiä 48 prosenttia. Iltatyypit näyttävät siis olevan muita alttiimpia kaamosmasennukselle", toteaa Turun yliopiston nuorempi tutkija ja THL:n vieraileva tutkija Nils Sandman tiedotteessa.

Arkijärjen vastaisesti tutkimuksessa kävi ilmi myös, että kaamosmasennuksen oireet ovatkin yhtä yleisiä pohjoisessa ja eteläisessä Suomessa. Aiemmin kaamosmasennuksen on ajateltu liittyvän valon määrän vähenemiseen. Helsingissä ja Kuusamossa on kuitenkin talvisin eri määrä valoa, mutta saman verran kaamosmasennusta.

"Kaamosoireet olivat yhtä yleisiä koko tutkitulla alueella, vaikka päivän pituus oli etelässä pohjoista pidempi. Samanlaisia tuloksia on saatu ennenkin, joten kaamosmasennuksen syyt voivat olla pelkkää valon määrää monimutkaisemmat", Sandman sanoo.

Kaamosmasennuksen oireita ovat mielialan lasku, väsymys, ruokahalun kasvu ja yöunen piteneminen. Yleensä oireet alkavat alkutalvesta ja häviävät keväällä. Lievät kaamosoireet ovat yleisiä suomalaisilla, mutta vakavat elämää haittaavat oireet luokitellaan kaamosmasennukseksi. Sitä potee noin seitsemän prosenttia suomalaisaikuisista.

Tutkimuksen aineistona käytettiin THL:n tammi-maaliskuussa vuonna 2012 keräämää FINRISKI-tutkimusta, johon vastasi vajaat 5000 25-74-vuotiasta suomalaista.