Ihmisten suurien, henkilökohtaisten salaisuuksien ja niiden mahdollisten paljastumistapojen tutkiminen on hyvin vaikeaa. Salaisuuden kantajia tai heidän tästä tietämättömiä ystäviään ei voi tuoda esimerkiksi laboratorioon tutkittavaksi herättämättä ystävissä epäilyksiä.

Marylandin yliopiston tutkijat päättivät siksi käyttää asian tutkimiseen sähköpostiliikenteen läpikäyntiä, New Scientist kirjoittaa. He mainostivat tutkimusta useissa eri paikoissa ja keräsivät yli tuhannen kiinnostuneen salaisuudenpitäjän joukon, joista 179 tapasi tutkijat ja 61 osallistui lopulta itse tutkimukseen.

Mainoksissa etsittiin ihmisiä, joilla on ollut ”valtaisa salaisuus” viimeksi kuluneen seitsemän vuoden aikana. Useimmat tutkittavien salaisuuksista liittyivät seksiin tai seksuaalisuuteen: naimisissa olevilla oli sivusuhteita, jotkut eivät olleet kertoneet homoseksuaalisuudestaan kovin monille ja eräs nainen esimerkiksi pyöritti puhelinseksibisnestä kotoaan käsin. Osa tutkittavista peitteli terveysongelmiaan ja joillain oli salaisuus, joka voisi paljastuessaan tuhota heidän opiskelu- tai työuransa.

Kaikki tutkimuksen osallistujat antoivat tutkijoille pääsyn sähköposteihinsa. He kertoivat tutkijoille päivän, josta lähtien heillä on ollut suuri salaisuus. Lisäksi he kertoivat, kenen kanssa ovat jakaneet salaisuuden ja keneltä taas haluavat ehdottomasti pitää sen piilossa.

Tutkijat kävivät läpi yli 59 000 tutkittavien lähettämää sähköpostia. He saivat selville, että salaisuudenpitäjät olivat sosiaalisesti aktiivisempia kuin olisi voinut ennalta arvata. He olivat ”ylivilkkaita” viestinnässään niiden kanssa, joilta halusivat pitää salaisuuden piilossa. Aiempi tutkimuskirjallisuus olisi antanut olettaa heidän vähentävän aktiivisuuttaan näiden suuntaan.

Salaisuuden muodostumisen jälkeen sähköpostiliikenne pimennossa pidettävien läheisten kanssa vilkastui: kuukaudessa vaihdettiin enemmän viestejä. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että salaisuudenpitäjät halusivat vaikuttaa normaaleilta, mutta epäonnistuivat arviossaan siitä, mikä on normaali viestinnän määrä juuri tietyn ihmisen kanssa.

Niille, joiden kanssa salaisuus oli jaettu, tutkittavat kirjoittivat sähköposteihin usein samoja ilmaisuja, joita vastapuolikin käytti. Tätä pidetään merkkinä läheisyydestä. He myös käyttivät näiden kanssa tiheämmin kuin muiden kanssa kielteisiä tunneilmaisuja, kuten ”tehdä kipeää”, ”ruma” ja ”ilkeä”, ja lisäksi syy-seuraussuhteeseen liittyviä ilmaisuja kuten ”tajuta”, ”koska” ja ”jos”.