Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri osti helmikuussa Rastunsuon lintujärven Vapolta. Nyt kesän korvalla piirihallitus matkusti paikan päälle katsomaan, mitä olikaan tullut ostetuksi.

Rastunsuon lintujärvi  Rautalampi

Rastunsuon lintujärveä Rautalammilla alettiin tehdä runsaat kaksikymmentä vuotta sitten, kun Vapo lopetti turvetuotannon alueella. Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri osti 33 hehtaarin alueen itselleen helmikuussa, ja nyt kauppa on enää rekisteröintiä vailla.

Luonnonsuojelupiirin hallitus jalkautui uusille tiluksilleen torstaina. Piirin puheenjohtajan Helvi Heinonen-Tanskin mukaan paikan tulevasta käytöstä ei ole epäselvyyttä.

– Aiomme pitää tämän sellaisessa kunnossa, että linnut viihtyvät täällä. Ja kun linnut viihtyvät, myös ihmiset pääsevät tutustumaan niihin.

Lintutornit ja pitkospuut kunnostetaan

Uuden omistajan ensimmäisenä tehtävänä on Heinonen-Tanskin mukaan varmistaa lintujärven rannalla olevien kahden lintutornin kunto. Vastaavanlainen tarkistus aiotaan tehdä lähes kahden kilometrin pituisen luontopolun pitkospuille.

Talkoita on tiedossa myös kasvillisuuden osalta. Järven ympäristö on päässyt pusikoitumaan ja itse järvikin erottuu vain vaivoin puuston takaa.

– Joudumme kaatamaan puita, jotta tornista näkyisi lintujärvelle, Heinonen-Tanski sanoo.

 

 

Rastunsuon lintutorni

 

Lintutornien kunto on ensimmäisiä tarkistettavia asioita Rastunsuolla.

 

"Tämä on lintukeidas"

Rastunsuon uskotaan olevan erityisesti pohjoissavolaisten ja keskisuomalaisten lintuharrastajien suosiossa. Uudet omistajat toivottavat paikkaan tervetulleiksi myös kaikki muut luonnosta ja linnuista kiinnostuneet.

– Tämä on luonnonmukainen rehevä lintujärvi, sillä suosta ei ole jäljellä kuin sana kartalla. Tämä on nyt lintukeidas, myhäilee lintujärven perustamisessa keskeisesti mukana ollut Kauko Sikström.

 

 

Kauko Sikström ja Helvi Heinonen-Tanski

 

Kauko Sikström ja Helvi Heinonen-Tanski ovat vaikuttuneita Rastunsuon lintujärven lajien monipuolisuudesta.

 

"Kakelakella" yli 200 lintulajia

Rastunsuolla on vesilintujen lisäksi myös muun muassa metsälintuja ja voimakas viitasammakkokanta. Alueella pesii parhaillaan ensimmäistä kertaa nokikana, satakieli puolestaan pesi Rastunsuolla jo vuosi sitten. Joutsenet ovat pesineet järvellä jo kahdenkymmenen vuoden ajan.

– En ole mikään lintubongari, mutta pitkälti yli 200 eri lintulajia olen tässä lintujärven ympäristössä nähnyt, Sikström kertoo.

Vapon huoltoneuvojana aikoinaan työskennellyt Kauko Sikström tuntee Rastunsuon kuin omat taskunsa. Jopa niin hyvin, että paikka on saanut lintuharrastajien piirissä kutsumanimen "Kakelake".