Psilosybiinisienten, kuten suippumadonlakin, käsittely ja käyttö on Suomessa huumausainelain nojalla kielletty.
 

Taikasienten sisältämä yhdiste tepsi potilaisiin, joita lääkkeet eikä terapia auttaneet.

Psilosybiinisienten eli niin kutsuttujen taikasienten sisältämästä, aistiharhoja aiheuttavasta psilosybiinistä saattaa olla apua depression hoidossa, esittävät brittitutkijat.

Lontoon Imperial Collegen tutkijaryhmä antoi psilosybiiniä 12 koehenkilölle, jotka olivat sairastaneet keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta 8–30 vuoden ajan. Yhtäkään heistä tavalliset hoitokeinot, kuten masennuslääkkeet tai psykoterapia, eivät olleet auttaneet.

Kukin potilas sai psilosybiiniä ensin kymmenen milligramman testiannoksen. 25 milligramman hoitoannos annettiin viikkoa myöhemmin.

 

Potilas nielaisi kapselin makuuasennossa hoitopedillä, ja yhdisteen vaikutuksia vahdittiin kahden psykiatrin voimin.

Aistiharhat alkoivat ilmetä tunnin kuluessa. Ne olivat huipussaan parin–kolmen tunnin kuluttua aineen ottamisesta, sitten vaikutus hiipui.

Osa potilaista tunsi ohimenevää pahoinvointia, päänsärkyä ja lievää vainoharhaisuutta, mutta odottamattomia sivuvaikutuksia ei ilmennyt.

Koehenkilöt päästettiin kotiin kuuden tunnin kuluttua.

Viikko hoitokokeen jälkeen jokainen koehenkilö raportoi olonsa kohentuneen. Kahdeksan potilaan depressio lieveni oireettomaan vaiheeseen eli remissioon. Kolmen kuukauden kuluttua viiden potilaan sairaus oli pysynyt oireettomana.

”Tulos on varsin merkittävä, kun miettii nykyisin tarjolla olevia hoitoja”, tutkijaryhmään lukeutunut neuropsykofarmakologi Robin Carhart-Harris kommentoi Nature-lehden verkkosivulla. Esimerkiksi ssri-lääkkeillä masennusoireet lievenevät samaan tapaan noin viidennekseltä potilaista.

Kokeella testattiin paitsi psilosybiinin tehoa myös sen vaarallisuutta. ”Osoittautui, että potilaat sietävät sitä hyvin ja se on turvallista”, Carhart-Harris toteaa.

Koska taikasienet ovat Isossa-Britanniassa luokiteltu erittäin vaarallisiksi huumeiksi, myös viranomaiset kiinnittivät kokeeseen erityishuomiota. Tutkimuseettinen komitea oli niin huolissaan aineen vaikutuksista koehenkilöihin, että se määräsi heille kolmen kuukauden valvonta-ajan, tutkijat kertovat. Mitään hälyttävää ei onneksi ilmennyt.

Vaikka nämä alustavat tulokset näyttävät lupaavilta, psilosybiiniä pitää testata laajemmalla joukolla ja verrata sen vaikutuksia lumelääkkeeseen, tutkijat korostavat tutkimustiedotteessa.

Tässä koeasetelmassa jokainen koehenkilö tiesi saavansa psilosybiiniä, ja osa oli jopa kokeillut sitä aiemmin. Myöskään verrokkiryhmää ei ollut, tutkijat huomauttavat.