Etelä-Konnevesi on tunnettu muun muassa kalasääskistään.
 
 
 

Etelä-Konneveden kansallispuiston ympäristöstä kehitetään kestävän luontomatkailun matkailukohdetta.

KONNEVESI, RAUTALAMPI

Keski-Suomen ja Savon rajamailla veneilijää vartovat puhtaana välkehtivät vedet, petolliset karikot ja jylhät kalliomaisemat.

On syytä pysytellä merkityllä reitillä, sillä karit nousevat järvenselälläkin paikoittain aivan vedenpinnan tuntumaan.

Vuonna 2014 perustettu Etelä-Konneveden kansallispuisto on tunnettu Rautalammin vesistöreitistä, sankoista metsistään ja kalasääskistään.

Maantieteellisesti kansallispuisto levittäytyy Konneveden ja Rautalammin kuntien sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien alueelle. Maapinta-alaa on 1 511 hehtaaria, ja kansallispuistoa reunustavien vesialueiden pinta-ala on peräti 12 500 hehtaaria.

Konneveden ja Rautalammin kunnat hyödyntävät uutta kansallispuistoa alueellisessa markkinoinnissa ja matkailussa.

Rautalammin-Konneveden luontomatkailun koordinaatiohankkeella edistetään alueen matkailuinvestointeja sekä uutta yritystoimintaa. Samalla kansallispuiston ympäristöstä kehitetään kestävän luontomatkailun matkailukohdetta.

”Kansallispuiston ja ympärysalueiden toiminnan ja palveluiden kehittämiseen on yhtenäisen suunnitelman myötä hyvät lähtökohdat. Kansallispuiston kehittäminen palvelee laajempaa talousaluetta”, projektipäällikkö Rositsa Bliznakova toteaa.

Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020.

Asukasluku moninkertaistuu kesäsesongissa

Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä näkee kansallispuiston tarjoavan alueelle merkittäviä yritystoiminnan mahdollisuuksia.

”Olemme työstäneet useita hanke­aihioita nimenomaan Rautalammin ja Konneveden alueelle matkailu- ja palvelualan mikro- ja pk-yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamiseen”, Niemelä taustoittaa.

Rautalammin puolella muun muassa entisöidään Konnekosken alue ja rakennetaan pienvenekanava.

Merkittävä avaus on myös e-Kansallispuistohanke, jossa hyödynnetään digi­talisaation ja hyvien tietoliikenneyhteyksien mahdollisuuksia.

Kuntien kaavoituksessa huomioidaan lisääntyvä kesäasukkaiden määrä.

”Jo nyt alueen kuntien asukasluku moninkertaistuu kesäsesongin aikana”, Niemelä kertoo.

Turismi vilkastuu Rautalammin reitillä

Kesäsesongissa Etelä-Konneveden vesillä risteilee tällä hetkellä kaksi alusta. Jatkossa laivaliikenne vilkastuu. Myös esimerkiksi alueen virkistyskalastusmahdollisuuksissa on kasvunvaraa, sillä vesissä uiskentelee taimenta, kuhaa, siikaa ja muikkua.

Niemelä korostaa paikallisen yritystoiminnan kannalta olevan ratkaisevaa, että kyseessä on nimenomaan kansallispuisto eikä luonnonsuojelualue.

”Jos olisi puhuttu luonnonsuojelu­alueesta, Rautalampi olisi vetäytynyt. Meille oli aivan keskeistä, että yrittäjyydelle ja matkailulle annetaan tilaa”, Niemelä sanoo.

Kansallispuiston perustamisen taustalla käytiin lukuisia keskusteluja, joiden lopputulokseen eri osapuolet voivat olla kunnanjohtajan mukaan kohtuullisen tyytyväisiä.

”Halusimme korostaa, että maa- ja metsätalous eivät saa vaarantua, vaikka kansallispuisto tulee. Onneksi myös silloinen vihreä ympäristöministeri Ville Niinistö sekä muu ympäristöväki ymmärsivät näkemyksemme”, Niemelä sanoo.

Iso pyörä Etelä-Konneveden kansallispuiston perustamisen osalta liikahti eteenpäin vuonna 2010.

Tuolloin Konneveden ja Rautalammin kuntien oli sidosryhmineen sitouduttava nopealla aikataululla kansallispuistohankkeeseen.

Konneveden kunnanjohtaja Juha Jokitalo ihastelee jälkikäteen tapaa, jolla suurhanke saatettiin maaliin hyvässä yhteisymmärryksessä.

”Olihan se aika huikea vauhti, jolla kansallispuisto lopulta syntyi. Merkittävää on, että tässä on ylitetty kunta- ja maakuntarajat, ehkä heimorajatkin.”