Jokainen meistä altistuu pienten taajuuksien magneettikentille kotona, töissä ja liikenteessä. Uusi tutkimus ei kuitenkaan anna näyttöä niiden yhteydestä lisääntymisterveyden riskeihin.

 

 
Väitöskirjan kirjoittaneen Tuomo Eskelisen mukaan lapsen syntymäpaino, raskauden viive ja raskausviikkoihin suhteutettu pienipainoisuus eivät ole yhteydessä altistumiseen hyvin pientaajuisille magneettikentille.

 

Väitöskirjan kirjoittaneen Tuomo Eskelisen mukaan lapsen syntymäpaino, raskauden viive ja raskausviikkoihin suhteutettu pienipainoisuus eivät ole yhteydessä altistumiseen hyvin pientaajuisille magneettikentille.

 

Filosofian maisteri Tuomo Eskelinen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan hyvin pienitaajuisille, eli alle 300 hertsin, ja välitaajuisille, eli 300 hertsin–10 megahertsin, magneettikentille altistumista töissä ja kotona.

Pienitaajuisille magneettikentille altistuminen on tavallista, ja päivittäin esimerkiksi sähkölinjat, -laitteet ja -kaapelit ovat pienitaajuisten magneettikenttien lähteitä. Välitaajuisten magneettikenttien lähteiden määrä puolestaan on kasvanut viime vuosina esimerkiksi induktioliesien ja varashälytinten yleistyessä.

Eskelinen selvitti kahdessa osatutkimuksessa lyhytaikaismittausten soveltuvuutta epidemiologisten, eli taudin esiintyvyyttä ja sairauksien syytekijöitä selvittävien, tutkimusten magneettikenttäaltistumisen arviointiin. Tarkempana tutkimuskohteena hänellä oli tutkimuksen epidemiologisessa osassa pientaajuisten magneettikenttien vaikutus lisääntymisterveyteen.

Tutkimukseen osallistui Kuopion yliopistollisen sairaalan synnyttäjiä, ja magneettikentälle altistumista ja virhelähteitä arvioitiin mittauksilla ja kyselyihin perustuvilla menetelmillä.

"Raskauden viiveen, lapsen syntymäpainon ja raskausviikkoihin suhteutetun pienipainoisuuden ei havaittu olevan yhteydessä altistumiseen hyvin pientaajuisille magneettikentille", Eskelinen kertoo tutkimuksen tuloksista.

Toisessa osatutkimuksessa hän havaitsi kassatyöntekijöiden altistuvan taustatasoa voimakkaammille välitaajuuskentille. Aiemmin välitaajuuksille altistumisten terveysvaikutuksia ei juurikaan ole tutkittu. Eskelisen saamia työpaikkojen mittaustuloksia hyödynnetään parhaillaan käynnissä olevassa EU-rahoitteisessa terveysvaikutustutkimuksessa.

Eskelisen ympäristö- ja biotieteisiin kuuluva väitöskirja Low frequency magnetic fields: exposure assessment and reproductive risks (suomeksi Pientaajuiset magneettikentät: altistumisen arviointi ja lisääntymisterveydelliset riskit) tarkastetaan kesäkuun alussa Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa Kuopiossa.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa on dosentti Maila Hietanen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Juutilainen Itä-Suomen yliopistosta.